Marco de Wit helmikuu 28, 2019

 

Ensin ohituskaistan saivat kielivähemmistö (Suomessa ruotsinkieliset), sitten naiset (alhaisemmat fyysiset testivaatimukset), vammaiset (alhaisemmat fyysiset testivaatimukset),  tummaihoiset (Suomessa varsinkin somalit), muslimit ja lopulta homot ja transut.

 

Vähemmistöjä on niin paljon, että niiden etuoikeudet alkavat merkittävästi vaikeuttamaan normaalien tavallisten miesten työnsaantia.

 

Näin on jo käynyt Britanniassa, jossa valkoisten konservatiivisten heteromiesten syrjintä työhönotossa varsinkin julkisella sektorilla – ja varsinkin poliisissa – alkaa jo olla arkipäivää.

 

 

Kuvassa linkki juttuun

 

Kovimpia ”positiivisen syrjinnän” kannattajia ovat tietysti intersektionaaliset feministit.

 

Eli feministit, jotka antavat ihmiselle plus- tai miinuspisteitä normaaliudesta/epänormaaliudesta.

 

Jos olet hyvässä fyysisessä kunnossa oleva keskiluokkainen valkoinen heteromies, niin olet äärimmäisen etuoikeutettu.

 

Sinun on ensinnäkin pyydettävä jatkuvasti anteeksi ja toiseksi annettava työpaikalla tilaa vähemmistöille.

 

Tämän jälkeen sinun on muistettava kiittää syrjityksi tulemisesta.

 

Onhan kyse vain positiivisesta syrjinnästä!