Laittomat leiriytyivät 2017 talvella Helsingin Rautatietorille.
Suomi-Maidan leiri järjestettiin laittomien leirin vastaleiriksi.
Helsingin EET-poliisi piti laittomien leiriä kuin kukkaa kämmenellä.
Samalla poliisi toistuvasti hyökkäili Suomi-Maidanin kimpuun ja lopulta lopetti sen laittomasti.
Marco de Wit on tehnyt Helsingin poliisin toiminnasta lukuisia rikosilmoituksia mukaanlukien Marcon kiduttamisesta sellissä. (Sellissä oli onneksi kamera, mutta poliisi on ”hukannut” videon.)
Poliisi ja syyttäjä vastasivat nostamalla syytteitä Suomi-Maidanin kokoonkutsujaa Marco de Witiä vastaan. Siis lähes kaksi vuotta tapahtumien jälkeen.
Marco oli tänään käräjäoikeudessa vastaamassa syytteisiin.
Samalla myös Mari Kosonen vastasi syytteeseen koskien Rautatietorin no-go-aluetta.
Maria vastaan nostettu syyte oli suuri yllätys, koska poliisi/syyttäjä hävisi vastaavanlaisen no-go-aluetta koskevan jutun viime vuonna.
Vielä suurempi yllätys oli, että Marcoa ja Maria vastaan nostetussa jutussa tähtitodistajana on itse konstaapeli Kotro!
Kotro syyttää Maria ja Marcoa kansallisteatterin läheisyydessä seisoskelusta.
Marcolle vaaditaan 6kk ehdollista vankeutta ja Marille sakkoa.
Tuomio ilmoitetaan ensi maanantaina.
Haastehakemus näyttää olevan puutteellinen.
Haastehakemuksesta puuttuu maininta siitä Suomen rikoslain 1 luvun pykälästä, jonka nojalla Marcoon sovellettaisiin Suomen rikoslakia. Laillinen haasta on oikeudenkäynnin ehdoton edellytys, joten juttu kaatuisi siihen, jos Marco siihen vetoaa.
Laki oikeudenkäynnissä rikosasiasioissa 5 luvun 5 § mukaan haastehakemuksessa on ilmoittettava ne lainkohdat, joihin syytteet perustuu ( huomaa monikko, kaikki lainkohdat on illmoitettava). Haasteissa ei ole mainittu pykälää, jonka mukaan syytteihin sovellettaisiin Suomen rikoslakia. Syyttäjälle ei ole mitenkään vapaaetoista ilmoittaa lainkohtia, vaan ne on ILMOITETTAVA.
Perustuslaissa on nimenomaan säädetty että lakia on tarkoin noudatettava.
2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
Laki oikeudenkäynnissä rikosasiasioissa 5 luvun 5 § mukaan haastehakemuksessa on ilmoittettava ne lainkohdat, joihin syytteet perustuu.
Laki oikeudenkäynnissä rikosasiasioissa 5 luku 5 §
mukaan haastehakemuksessa on ilmoitettava: rangaistus- ja menettämisvaatimus sekä muut vaatimukset ja lainkohdat, joihin ne perustuvat;
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970689
Haettiin ”perustua” Kielitoimiston sanakirjasta
perustua52 pohjautua, rakentua, nojautua. Kyseinen käytäntö perustuu lakiin. Lääkkeen vaikutus perustuu siihen, että – –. Tosiasioihinperustuva näytelmä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
KKO:2004:109
16
Lainsäädännössä käytetyt käsitteet on yleensä, ellei niitä erikseen ole
laissa määritelty, ymmärrettävä siinä merkityksessä, mikä niillä on
yleisessä kielenkäytössä.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2004/20040109?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laillisuusperiaate
Tulkinnassa
on otettava huomioon myös perustuslakimyönteinen tulkinta, mikäli asia
on tulkinnanvarainen, niin tällöin asiaa on tulkittava
perustuslakimyönteisesti:
Perustuslakivaliokunnan mietintö 25 ( PeVM 25/1994 ):
Tuomioistuinten tulee valita perusteltavissa olevista lain
tulkintavaihtoehdoista sellainen, joka parhaiten edistää perusoikeuksien
tarkoituksen toteutumista ja joka eliminoi perustuslain kanssa
ristiriitaisiksi katsottavat vaihtoehdot. Tältä osin voidaan puhua
perustuslainmukaisesta tai perusoikeusmyönteisestä laintulkinnasta
https://www.edilex.fi/mt/pevm19940025
Marcon mahdollinen tuomio on oikeusmurha. Vertaa alta:
Kaikki rikostuomiot ovat vääriä vuodesta 1990 lähtien jolloin Suomi liittyi Euroopan ihmisoikeussopimukseen.
Suomalaiset tuomarit ja syyttäjät eivät edes tiedä mikä ero on henkilöllä, jota pitää syyttömänä ja syyllisellä.
Presidentti Sauli Niinistö on nimittänyt tuomareiksi pelkkiä puupäitä, jotka eivät edes ymmärrä lukemaansa. Samoin Valtakunnansyyttäjiksi.
Suomen rikoslaki
1 luku
Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta
1 §
Suomessa tehty rikos
Suomessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia.
5 §
Suomalaiseen kohdistunut rikos
Suomen ulkopuolella tehtyyn rikokseen, joka on kohdistunut Suomen kansalaiseen, suomalaiseen yhteisöön, säätiöön tai muuhun oikeushenkilöön taikka Suomessa pysyvästi asuvaan ulkomaalaiseen, sovelletaan Suomen lakia, jos teosta Suomen lain mukaan saattaa seurata yli kuuden kuukauden vankeusrangaistus.
6 §
Suomalaisen tekemä rikos
Suomen kansalaisen Suomen ulkopuolella tekemään rikokseen sovelletaan Suomen lakia.
Vertaa:
Asianajajaliiton lausunto eduskunnalle vuodelta 2003:
Lain sanamuodoissa tulee ottaa huomioon yleinen syyttömyysolettama. Tämän vuoksi laissa ja sen
perusteluissa sanan rikoksentekijä tulee olla muodossa rikoksesta epäilty ja sana rikos muodossa epäilty rikos.
http://www.asianajajaliitto.fi/viestinta/tiedotteita_ja_lausuntoja/arkisto/2003?737_m=942
Kyseinen Asianajajaliiton lausunto koski tätä hallituksen esitystä : Rikoksen johdosta tapahtuva luovuttaminen Suomen ja muiden EU-maiden välillä
1. Suomen rikoslain 1 luvussa on säädetty Suomen rikoslain soveltamisalasta. Sen mukaan Suomen rikoslakia sovelletaan jos ”on tehty rikos.”
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artikelassa on säädetty että:
Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.
Ilja on nyt syytettynä, joten virkamiesten ( mm. tuomareiden ja syyttäjien ) on pidettävä Iljaa syyttömänä, joten ne eivät saa katsoa että Ilja ”olisi tehnyt rikoksen” ja siten soveltaa Iljaan Suomen rikoslakia. Joten käräjäoikeuden tuomio on selvästi väärä.
2. Bäckmaniin tuomari sovelsi Suomen rikoslakia sillä perusteella, että:
”Suomen lain soveltuminen
Syytteen mukaan Suomen kansalainen Bäckman on osittain Suomen
ulkopuolella tehnyt Suomen kansalaiseen Aroon kohdistuneen rikoksen.
Rikoslain 1 luvun 10 §:n mukaan rikos katsotaan tehdyksi sekä siellä, missä
rikollinen teko suoritettiin, että siellä, missä rikoksen tunnusmerkistön
mukainen seuraus ilmeni.”
Kommentti tuomioon:
Lainkirjoittajan oppaan mukaan sanan merkitystä ei saa määritellä muuksi kuin se on yleiskielessä
Suomen rikoslaissa on kuitenkin säädetty ( Suomen rikoslain 1 luku 10 pykälä), että ”rikos katsotaan tehdyksi sekä siellä että siellä, missä rikoksen tunnusmerkistön mukainen seuraus ilmeni……”
Tälläinen sääntely on vastoin perustuslain 8 pykälän mukaista laillisuusperiaatetta ( täsmällisyysvaatimus), koska olisi vastoin yleiskielen merkitystä katsoa, että ”rikos olisi tehty” myös siellä rikosta ei tosiasiassa tehty.
Joten myös Bäckmanin tuomio on oikeusmurha siltä osin kuin teot ovat tehty ulkomailta.
Lähteitä:
Lainkirjoittajan oppaan mukaan sanan merkitystä ei saa määritellä muuksi kuin se on yleiskielessä ( Lainkirjoittajan opas s.455 )
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76493/lainkirjoittajan_opas_low_20130904.pdf
3. Tuomari Koffin mukaan Iljaan soveltuu Suomen rikoslaki rikoslain 1 luvun 10 pykälän nojalla, jossa säädetään että ”Rikos katsotaan tehdyksi sekä siellä että siellä, missä rikoksen tunnusmerkistön mukainen seuraus ilmeni……”
”Katsoa” tarkoittaa sanankirjan mukaan:
katsoa= pitää jonakin.
Suomen rikoslaki on siten ristiriidassa Euroopan ihmisoikeusopimuksen kanssa: Sen mukaan syytettyä on pidettävä syyttömänä, ennen tuomiota.
Euroopan ihmisoikeusopimus on ylintä oikeutta EU:ssa, kaikki sen kanssa ristiriidassa oleva kansallinen lainsäädäntö on automaattisesti mitätöntä.
Koska Suomen rikoslaki on ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa, niin tuomari Koffi ei olisi saanut ”katsoa (pitää rikoksen tapahtuneen) että rikos olisi tehty……
Joten Iljan tuomio on oikeusmurha.
Haettiin ”katsoa” Kielitoimiston sanakirjasta
katsoa52
6. pitää jnak, havaita jksik, olla jtak mieltä. Katsoa jk tarpeelliseksi. Päteväksi katsottu hakija. Katsoi parhaaksi lähteä. Tapaus voidaan katsoa onnettomuudeksi. Katsoa asiakseen tehdä jtak. Katson, että oletväärässä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Minun silmääni nuo polpon esittämät lainkohdat kyllä näkyvät 21.8.2018 haastehakemuksissa aika oikean näköisinä.
1. KOKOONTUMISRIKKOMUS, Kokoontumislaki 26 §
2. VIRKAMIEHEN VÄKIVALTAINEN VASTUSTAMINEN, Rikoslaki 16 luku 1 §
3. NISKOITTELU POLIISIA VASTAAN, Rikoslaki 16 luku 4 §
Silti, aivan kohtuuttomalla panostuksella tällä hetkellä Suomessakin kavennetaan eurooppalaista sananvapautta ja kokoontumisvapautta.
Poliisi esti ennalta, eli sensuroi, vaalipuheiden pitämisen Tampereella. Vaikka perustuslaki nimenomaan sanoo, että ”Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.”
Lain mukaan puhujien olisi pitänyt saada pitää myös maahanmuuttoa ja i-saatiota vastustavat puheensa. Mahdolliset syytteet puheen sisällöstä pitää nostaa vasta puheiden jälkeen, ei ennalta poliisivoimin estämällä puheiden pitoa.
Suomen rikoslain 1 luvussa on säädetty Suomen rikoslain soveltamisalasta. Eli jos Marcoon sovelletaan Suomen rikoslakia, niin se perustuu Suomen rikoslain 1 luvun säädöksiin.
Se Suomen rikoslain 1 luvun pykälä jonka mukaan Marcoon sovelletaan Suomen rikoslakia olisi pitänyt mainita. Nyt se puuttuu.
Laki oikeudenkäynnissä rikosasiasioissa 5 luvun 5 § mukaan haastehakemuksessa on ilmoittettava ne lainkohdat, joihin syytteet perustuu.
Suomen rikoslaki
1 luku
Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta
1 §
Suomessa tehty rikos
Suomessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia.