Marco de Wit 19 helmikuun, 2020
Jaa artikkeli
Share on VK
VK
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook

 

On sitten mitä mieltä tahansa Kolmannesta valtakunnasta, niin kukaan ei voi kiistää sen ainutlaatuista arkkitehtuuriprojektia.

 

Koskaan ennen ei yhtäkään pääkaupunkia ole pyritty modernisoimaan – tai paremminkin klassikoimaan – yhtä suurisuuntaisesti kuin Berliiniä.

 

Hitlerin suunnittelema Volkshalle ei koskaan ehtinyt valmistua

 

Eikä projekti jäänyt vain pääkaupungin hyväksi, vaan monet muutkin Saksan kaupungit saivat osansa suurista investoinneista ja klassisesta arkkitehtuurista.

 

Saksan hävittyä sodan arkkitehtuurikin muutui päinvastaiseksi eli modernistiseksi.

 

 

 

Monet luulevat Kolmannen valtakunnan rakennusten tulleen pommitetuksi maan tasalle.

 

Osittain näin kävikin, mutta monet ovat vielä jäljellä, joskin hylättyinä ne ovat lähes raunion tasolla.

 

Uudella videotekniikalla on kuitenkin mahdollista nähdä millaisia rakennukset olivat kukoistuksensa päivinä.

 

 

 

 

 

 

Jaa artikkeli
Share on VK
VK
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook

3 thoughts on “Kolmannen valtakunnan arkkitehtuurin nousu ja tuho

    1. Kun ei osata maalata, keksitään nykytaide. Näin töhertelijöistäkin tehdään taiteilijoita, jos heillä on taustajoukkoina eliittiä. Heidän teoksissaan on muka jokin syvällisempi sanoma, mikä ei pidä lainkaan paikkaansa jos asiaan perehtyy.

Leave a comment.

Your email address will not be published. Required fields are marked*