
Tuhannen vuoden ajan ja kymmenien suomalaisten sukupolvien pikkulapset ovat nukahtaneet tämän laulun tahdissa.
Nuku, nuku nurmilintu, Väsy, väsy, västäräkki.
Nuku nurmelle hyvälle, Vaivu maalle valkialle.
Lintu tuopi liinahapaijan, Haapana hyvän hamehen.
Kaskeloinen korvatyynyn, Pääskynen peäalusen.
Nuku, nuku nurmilintu, Väsy, väsy, västäräkki.
Nuku nurmelle hyvälle, Vaivu maalle valkialle.
Lapsikuolleisuus oli silloin suuri. Lähes jokaisesta perheestä oli kuollut lapsi. Geenit jalostuivat. Niinpä kehtolaulutkin kertoivat usein nukkumisesta ja “lapsen lähdöstä parempaan paikkaan”.
Mutta jotain hyvääkin sentään oli. Tässä virsi Mustasta Saarasta, joka pelastuksen saatuaan tuli aivan valkoisen puhtaaksi synnistä.
Musta Saara
Siionin Kannel 1913
Laulu Numero 191.
1.
»Ei taivaass’ ole kuolon vaaraa,
Ei kyyneleitä, yötäkään«;
Näin veisaeli musta Saara,
Neekerilapsi hyvillään.
…
10.
Nyt suloisesti harpullansa
Hän säveleet saa sointumaan;
Kas Saara, musta oltuansa,
On valkoisena kokonaan.