
Tässä yksi niistä poliisin mielestä rikollisista jutuista, joiden takia Laittoman Lehden päätoimittaja joutui KRP:n johtamiin pitkiin poliisikuulusteluihin.
Kuulustelija varoitti paljastamasta mitä juttuja kuulustelu käsitteli. Laiton Lehti kuitenkin katsoo, että yleisön on hyvä tietää kuinka poliisin linja on entisestään kiristynyt. On esimerkiksi vaikea ymmärtää miksi tämäkin juttu on poliisin mielestä rikollinen.
Nähtävästi ei saa epäillä, että valtamedia ja poliisi yhteistuumin pimittäisivät maturikollisuutta.
Pimittääkö Hesari taas mamunuorten rikollisuutta konstaapeli Susanna Maran johdolla?
Rikoksia tekevät poliisit pitää ottaa kiinni kansalaispidätyksellä kun tulevat vastaan. Moni poliisi on syyllistynyt korruption lisäksi myös kansanmurhan toteuttamiseen sekä maanpetokseen.
”Selvitetyistä rikoksista ilmoitetaan myös syylliseksi epäillyt sekä heidän ikänsä, kansalaisuus ja joitain sosioekonomisia taustatekijöitä.”
🤦🏾Sivu 5 ”Tavoitteena oli myös paljastaa paikallaan asuvien romanien ”salairtolaisuus”. Kuulusteluissa poliisit menivät jopa niin pitkälle, että kyselivät naisten raskauksista ja perheiden kanssa elävien koirien rodusta. Tietojensa pohjalta poliisi ei 1990-luvulle asti epäröinyt varoittaa pääväestöä varasjoukkioista, epäilyttävistä matkaajista ja muista kiertolaisista.”👳🏿🧕🧕🏿
”romanijärjestöt syyttävät tutkijoita rasismista ja vaativat selvitystä”
卐
https://en.wikipedia.org/wiki/Names_of_the_Romani_people
卐
https://en.wikipedia.org/wiki/Nuremberg_Laws#/media/File:Bundesarchiv_Bild_102-14469,_Berlin,_Boykott-Posten_vor_j%C3%BCdischem_Warenhaus.jpg
https://ihmisoikeudet.net/
Ainakin etelä-Haagan maturähinässä Helsingin poliisi pimitti päätekijän tunnistekuvaa ja näin edesauttoi veitsen kanssa riehuneen matun poistua maasta kaikessa rauhassa.
Luojan kiitos, että kukaan sivullinen ei joutunut uhriksi tässä matujen välisessä nahistelussa!
Budjettivalta on demokratian aivan ydinaluetta. Joten myös sananvapauden tulee olla maksimissaan budjetti koskevissa asioissa.
Pakolaisiin budjetoitiin lähes 1 miljardi vuonna 2016, joten on luonnollista PUHUA sen hyvistä ja huonoista puolista, ei sellainen ole rikollista.
Toki poliittisesti olisi hallinnolle mukavaa, jos hallintoalamaiset puhuisivat vain eduskunnan päätöksistä positiivisia asioita. Ihan parasta voisi hallinnon kannatukselle olla jos kansalaiset saisi vain hurrata eduskunnan päätöksille ( HURRAA HURRAA HURRAA) ja jos joku ei hurraisi niin vietäisiin suoraan linnaan.
Saksan perustuslakituomioistuimen tuomari on todennut:
”Budgetary power is the crown jewel of parliament,” said Di Fabi
spiegel.de/international/europe/0,1518,784442,00.html
Hallituksen esitys HE 221/2016 vp
Maahanmuutto Maahanmuutosta aiheutuviin menoihin ehdotetaan nettomääräisesti yhteensä n. 38 milj. euron lisäystä. Maahanmuuton aiheuttamat kustannukset v. 2016 arvioidaan nyt runsaat 820 milj. euroa korkeammiksi verrattuna aiempaan tavanomaiseen, n. 3 000—4 000 vuotuiseen turvapaikanhakijamäärään.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_221+2016.pdf
Yleisesti merkittäviä keskustelunaiheita ovat EIT:n ratkaisukäytännössä olleet muun muassa seuraavat:
-valtion varojen hoitaminen ja tapa, jolla poliitikot täyttivät tehtävänsä (Dalban v. Romania 28.9.1999)
EIT on antanut tulkintatilanteessa suuren merkityksen sille, onko kysymyksessä sananvapauden käytön ydinalue, kuten politiikka, vai reuna-alue, kuten mainonta tai pornografia. Valtiollisista tai muista yleisesti kiinnostavista asioista kertominen sekä politiikassa tai muussa julkisessa tehtävässä toimivien henkilöiden vallankäytön valvominen ja sen kriittinen tarkastelu kuuluvat sananvapauden ydinalueeseen. Tällaisen keskustelun rajoittaminen edellyttää erityisen painavat perusteet. (Ks. esim. Lingens v. Itävalta 8.7.1986, Castells v. Espanja 23.3.1992, Thorgeir Thorgeirson v. Islanti 25.6.1992, Wingrove v. Yhdistynyt kuningaskunta 25.11.1996, Societe Prisma Presse v. Ranska 1.7.2003 ja Rizos ja Daskas v. Kreikka 27.5.2004)
Myös yleistä kiinnostusta herättävään keskusteluun puuttumiselle tulee olla painavat perusteet. Tällaisena keskusteluna ei ole pidetty vain poliittisia ilmaisuja ahtaassa merkityksessä, vaan myös taloudellisista, kulttuurisista ja sosiaalisista yhteiskuntaolosuhteista käyty keskustelu saa vahvaa suojaa. Jos ilmaisu puolestaan käsittelee puhtaasti yksityisiä asioita eli asioita, joilla ei ole yleistä tai yhteiskunnallista merkitystä, ilmaisuvapauden saama suoja on kapeampi. Kapeampaa suojaa koskevia tapauksia ovat esimerkiksi Tammer v. Viro 6.2.2001 ja von Hannover v. Saksa 24.6.2004. Se, koskeeko ilmaisu yleistä kiinnostusta herättävää aihetta, ratkaistaan harkitsemalla ilmaisun merkittävyyttä yhteiskunnalliselle keskustelulle. Yleisesti merkittäviä keskustelunaiheita ovat EIT:n ratkaisukäytännössä olleet muun muassa seuraavat:
· poliittinen keskustelu (Lingens v. Itävalta 8.7.1986, Jerusalem v. Itävalta 27.2.2001 ja Unabhängige Initiative Informationsvielfalt v. Itävalta 26.2.2002)
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130019#idp450836176
Wikipedia:
Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Demokratia
Keskeisin perusoikeus valtionhallinnon viestinnän kannalta on oikeus saada tietoja viranomaisten julkisista päätöksistä ja niiden valmistelusta. Viranomaisilla on velvollisuus edistää toimintansa avoimuutta sekä tuottaa ja jakaa tietoa, jotta kansalaiset ja muut sidosryhmät voivat muodostaa totuudenmukaisen kuvan viranomaisen toiminnasta, vaikuttaa valmisteilla oleviin asioihin sekä valvoa etujaan ja oikeuksiaan.Viestinnän tehtävänä on tukea demokratian toimivuutta, kansalaisten oikeuksien toteutumista ja yhteisöjen ja yritysten toimintaa.http://vnk.fi/viestintasuositus/luku-1
Poliisi pyyhkii pyllyä Eduskunnan Oikeusasiamiehen viraston suosituksilla ???
Poliisi on juuri vuonna 2015 saanut moitteet Oikeusasiamiehen virastosta ilmaisukiellosta, mutta silti poliisi ei ilmeisesti noudata ilmaisukielto säädöksiä päätoimittaja Marcon tapauksessa!!
18.11.2015
ILMAISUKIELLOISSA KEHITTÄMISEN VARAA
Asianajajaliiton näkemyksen mukaan ilmaisukiellot (varsinkin yksilöimättömät) rajoittavat puolustuksen mahdollisuuksia selvittää asioita todistajilta, ainakaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Näin ollen ilmaisukielto voi haitata tehokasta puolustautumista ja avustajan tehtävien asianmukaista hoitamista. Todistajat ovat sivullisia, joille ilmaisukiellon alaisia seikkoja ei saa paljastaa. Riittävää ei ole se, että asianosainen voi pyytää tutkinnanjohtajaa suorituttamaan kuulusteluja tai muita esitutkintatoimenpiteitä. Huolellinen avustaja ei liiton mukaan nimeä todistajia ilman, että hän selvittää todistajalta, mitä tämä tietää asiasta.
3.3 Yhteenveto Kiinnitän ilmaisukiellon määräämiseen toimivaltaisten viranomaisten huomiota siihen, että ilmaisukiellossa on yksilöitävä sen kohteena olevat seikat, kuten laki edellyttää. Lisäksi näiden viranomaisten, erityisesti poliisin, on mielestäni syytä harkita, tulisiko ilmaisukieltoa koskevaa koulutusta ja ohjeistusta kehittää.
Keskeisin puute käytännön näyttää olevan ilmaisukieltojen yksilöimättömyys. Se, kuinka suuri osa kielloista on tässä suhteessa puutteellisia, jää epäselväksi. Ongelmaa ei kuitenkaan näytetä kiistävän. Laki sinänsä selvästi edellyttää, että kiellossa on yksilöitävä kiellon kohteena olevat seikat. Kun kyse on rangaistusuhkaisesta kiellosta, on luonnollista, ettei avustajilla tai epäillyillä ole halua kokeilla kiellon rajoja esimerkiksi yllätodetuissa suhteissa. Esitutkintaviranomaisten tuleekin kiinnittää huomiota toimintansa parantamiseen ainakin näiltä osin
https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/2379/2014
Ilmaisukielto Esitutkintalain 11 luvun 5 : Jos esitutkinnassa läsnä olevalle ilmaistaan muita kuin häntä itseään tai hänen päämiestään koskevia tutkintaan liittyviä seikkoja, jotka eivät ennestään ole hänen tiedossaan, tutkinnanjohtaja voi kieltää häntä ilmaisemasta niitä sivullisille esitutkinnan aikana. Syyteharkinnan aikana ilmaisukiellosta päättää syyttäjä. Ilmaisukielto voidaan antaa asianosaisen edustajalle ja avustajalle silloinkin, kun hän ei ole ollut läsnä tutkinnassa. Ilmaisukiellon edellytyksenä on, että 1 momentissa tarkoitettujen seikkojen ilmitulo esitutkinnan aikana voi vaikeuttaa rikoksen selvittämistä taikka aiheuttaa asianosaiselle tai muulle henkilölle vahinkoa tai haittaa. Kielto voidaan määrätä olemaan voimassa esitutkinnan päättymisen jälkeenkin, kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa taikka kun syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai kun asia on jätetty sikseen, j jos seikkojen ilmitulo voi vaikeuttaa muun vielä tutkittavana olevan rikoksen selvittämistä. Ilmaisukielto annetaan enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Kielto on annettava saajalleen kirjallisena todisteellisesti tiedoksi. Kiellossa on yksilöitävä kiellon kohteena olevat seikat, mainittava kiellon voimassaoloaika ja ilmoitettava kiellon rikkomiseen liittyvästä rangaistusuhasta.
https://docplayer.fi/16574923-Koulutus-12-1-2015-suomen-asianajajaliitto-asianajaja-riitta-leppiniemi-ja-asianajaja-jarkko-mannisto.html
Vuosi vankilassa maksaa 78 110 euroa. Kovin on kallista jos pakolainen joutuu vankilaan. Marco ja muut veronmaksajat maksaa.
2019:
Suljetussa laitoksessa vankivuorokauden keskimääräinen hinta oli viime vuonna 214 euroa
https://www.ess.fi/paikalliset/25259