Laiton Lehti?

4 thoughts on “Päivän rikos: Pervokolmikko”

1. Tämän poliisin pervokolmikon kuulustelukertomukset ovat varmasti hauskaa luettavaa! Ulinaa ja krokotiilinkyyneleitä…

   Tosin tämä esitutkinta paljastaa sen, että näillä Suomen poliisiin soluttautuneilla pervojen ylivaltaa ajavilla monikulttuurisuusfanaatikoilla ei ole selkärankaa!

   Vastaa

2. Nykyisin Poliisiin otetaan vain suvakkeja, globalisteja, homoja, transuja ja mielisairaita. Tiedetään myös, että homojen keskuudessa on keskimäärin enemmän pedofiileja kuin heteroiden joukossa ja homoilla on keskimäärin enemmän mielenterveysongelmia kuin heteroilla.

   Vastaa

   1. 🔞Taitaa olla 💯%

      Vastaa

3. HAhahahha.

   Olen varma, että Laittoman lehden juttuja uskoo vielä vähemmän kuin MV-juttuja.
   MV-oikeudenäynnissä tosin syyttäjä ei sanallakaan tuonut esille, että MV on parodia lehti. Joten oikeus tuomitsi ikäänkuin kaikki ottaisi sen tosissaan….

   Helmikuussa 2016 julkistettiin TNS Gallupin tekemä kysely, jonka

   tulosten mukaan vain yksi prosentti 7.–9.-luokkalaisista pitää MV-lehden

   ja Magneettimedian kaltaisia sivustoja luotettavina.

   https://fi.wikipedia.org/wiki/MV-lehti

   Hustler Magazine vs Falwell jutussa käsiteltiin parodiaa.

   Hustler Magazine, Inc. v. Falwell, 485 U.S. 46 (1988), is a United States Supreme Court case in which the Court held that the First and Fourteenth Amendments prohibit public figures from recovering damages for the tort of intentional infliction of emotional distress (IIED), if the emotional distress was caused by a caricature, parody, or satire of the public figure that a reasonable person would not have interpreted as factual

   https://en.wikipedia.org/wiki/Hustler_Magazine_v._Falwell

   Myös yleistä kiinnostusta herättävään keskusteluun puuttumiselle tulee olla painavat perusteet. Yleisesti merkittäviä keskustelunaiheita ovat EIT:n ratkaisukäytännössä olleet muun muassa seuraavat:

   -poliisin menettelytavat rikosasian tutkimisessa (Pedersen ja Baadsgaard v. Tanska 19.6.2003)

   · väitteet poliisin harjoittamasta väkivallasta (Thorgeir Thorgeirson v. Islanti 25.6.1992)

   https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130019#idp450836176

   Journalistiseen vapauteen kuuluu myös oikeus kärjistämiseen, liioitteluun ja jopa
   provokaatioon. Tämä on todettu esimerkiksi ratkaisuissa De Haes ja Gijsels v. Belgia
   (24.2.1997), jossa kaksi journalistia oli varsin terävin sanankääntein kyseenalaistanut
   eräiden tuomareiden puolueettomuuden, ja Oberschlick v. Itävalta (1.7.1997), jossa
   toimittaja oli kirjoittamassaan artikkelissa nimittänyt tunnettua poliitikkoa idiootiksi.
   Kaikkiaan EIT on oikeuskäytännössään tulkinnut sananvapauden suojapiiriä laajasti:
   sen alaan kuuluvat niin monimuotoinen yhteiskunnallinen keskustelu kuin kaupallinen
   ja viihteellinenkin viestintä. Vastaavasti sananvapauden rajoituksiia on tulkittava
   supistavasti, ja rajoitusten tarpeellisuudesta on esitettävä riittävän painavaa näyttöä.

   HAURAS TASAPAINO
   Sananvapaudesta, yksityiselämän ja kunnian suojasta sekä läh desuojasta
   joukkoviestinnässä

   http://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/60126/Harju.Sanna.pdf?sequence=1

   Vastaa