1900-luvun alussa läntinen sivilisaatio oli vielä voimissaan.
Jo yli tuhat vuotta läntistä sivilisaatiota oli ylläpitänyt kruunun ja alttarin liitto.
Pyhä Saksalais-Roomalainen keisarikunta oli vapauden kehto, joka toisaalta synnytti sellaiset vapauden saarekkeet kuin Pohjois-Italian ja Alankomaat ja toisaalta pystyi pysäyttämään muslimin etenemisen.
TV-sarja Knightfall: Ristiretkeläiset vs. juutalaiset ja muslimit
Muslimien kanssa liittoutunut Ranskan vallankumous kuitenkin lähes tuhosi länsimaiden vapauden, mutta onneksi Itävallan ja Venäjän keisarikuntien liitto pelasti kristikunnan.
Näin tuli mahdolliseksi rauhan ja vapauden vuosisata, joka pelasti maailman Malthusin loukusta.
Ihmiskunta olisi lopulta päässyt rauhaan ja vaurauteen, mutta Wasp- ja juutalaispankkiirien liitto sabotoi Itävallan ja Venäjän keisarikuntien liiton. Ensimmäinen maailmansota tuli väistämättömäksi ja siten myös läntisen sivilisaation tuho.
Niinpä Suomikin menetti kuninkaansa.
Lue lisää:
”Malthus observed that an increase in a nation’s food production improved the well-being of the populace, but the improvement was temporary because it led to population growth, which in turn restored the original per capita production level.”
Onneksi mielummin tuli kuitenkin itsenäinen tasavalta eikä mitään saksalaisten kuningashuonetta.
Englannissa Charles Dickens kuvasi kaupunkiköyhälistön olosuhteita industrialismin ikeen alla. Ihmisten olot olivat jopa huonommat kuin mitä olivat olleet edeltäneessä maatalousyhteiskunnassa. – Ja vika tietenkin oli teollistumisessa.Tässä kuitenkin jätetään ottamatta huomioon, että teollistumisen ensimmäisen parin vuosisadan aikana väkiluku kasvoi kuusinkertaiseksi!
– Väkiluku huomioon ottaen kansan elintaso oli kuusinkertaistunut; plus vielä päälle varallisuuden kasvuun, uuteen teollisuuskapitaalin ja herraskartanoihin sijoitettu pääoma, joka tietenkin oli pois kulutuksesta.
Malthusin elintasoloukku kuvastaa tilannetta enemmänkin yhden perheen näkökulmasta. Perspektiivi on tarkoitushakuinen. Ei välttämättä tiedostetusti. Niinpä kysynkin oliko Malthusin aikaan tutkijoista ylitarjontaa eli olivatko tutkijat ja heidän tuloksensa halvalla ostettavissa.