Laiton Lehti?

7 thoughts on “Päivän rikos: Poliisi pedokepuli?”

1. 1. Otsikossa on kysymysmerkki. Ei siis väitetä vaan kysytään.

   Kepuli vihapoliisi Lauri Nikula hyysännyt pedoraiskaajia?

   Oulu tuli tunnetuksi siitä että siellä raiskattiin paljon pikkulapsia.

   2. Wiikin viestin Laitonlehti on vain välittänyt.
   Euroopan ihmisoiken on katsonut tapauksessa Jersild v. Tanska (23.9.1994), että pelkän viestin välittäminen ei ole rikos.

   Suomi on Euroopan ihmisoikeussopimuksen jäsen vuodesta 1990.

   Tutkielma:

   Tiedotusvälineiden tehtävä on vastuidensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti jakaa ja välittää tietoa kaikenlaisista yleistä mielenkiintoa herättävistä kysymyksistä, myös järkyttävistä ja huolestuttavista asioista. Tapauksessa Jersild v. Tanska (23.9.1994) tvtoimittaja oli tuomittu rangaistukseen avunannosta ja yllytyksestä rasististen mielipiteiden esittämiseen, kun hän oli koostanut dokumenttiohjelman, jossa esiintyvät henkilöt olivat ohjelman haastatteluissa esittäneet erilaisia rotua ja etnistä alkuperää koskevia loukkaavia kommentteja. EIT katsoi kansallisen tuomioistuimen tuomion rikkoneen sananvapautta suojavaa EIS 10 artiklaa. EIT lausui ratkaisunsa perusteluissa, että ohjelma oli osallistunut tuolloin muutoinkin Tanskassa vilkkaana käyneeseen julkiseen keskusteluun rotusyrjinnästä. Toimittaja ei myöskään itse ollut antanut rasistisia lausumia, vaan ainoastaan myötävaikuttanut niiden julkistamiseen. Ratkaisussa vedetään rajaa viestin esittämisen ja pelkän viestin välittämisen välille: EIT:n mukaan pelkkään haastattelulausumien levittämiseen liittyvä rangaistusuhka estää merkittävästi joukkotiedotusvälineiden osallistumista julkiseen keskusteluun ja vaikeuttaa näin niiden tehtävää ”julkisena valvojana” (public watchdog). Tuomitun rangaistuksen vähäisyydellä ei ollut merkitystä, vaan päivastoin sillä, että toimittaja oli ylipäänsä tuomittu

   http://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/60126/Harju.Sanna.pdf?sequence=1

   Vastaa

2. Myös yleistä kiinnostusta herättävään keskusteluun puuttumiselle tulee olla painavat perusteet. Tällaisena keskusteluna ei ole pidetty vain poliittisia ilmaisuja ahtaassa merkityksessä, vaan myös taloudellisista, kulttuurisista ja sosiaalisista yhteiskuntaolosuhteista käyty keskustelu saa vahvaa suojaa. Jos ilmaisu puolestaan käsittelee puhtaasti yksityisiä asioita eli asioita, joilla ei ole yleistä tai yhteiskunnallista merkitystä, ilmaisuvapauden saama suoja on kapeampi. Kapeampaa suojaa koskevia tapauksia ovat esimerkiksi Tammer v. Viro 6.2.2001 ja von Hannover v. Saksa 24.6.2004. Se, koskeeko ilmaisu yleistä kiinnostusta herättävää aihetta, ratkaistaan harkitsemalla ilmaisun merkittävyyttä yhteiskunnalliselle keskustelulle. Yleisesti merkittäviä keskustelunaiheita ovat EIT:n ratkaisukäytännössä olleet muun muassa seuraavat:

   -poliisin menettelytavat rikosasian tutkimisessa (Pedersen ja Baadsgaard v. Tanska 19.6.2003)

   · väitteet poliisin harjoittamasta väkivallasta (Thorgeir Thorgeirson v. Islanti 25.6.1992)

   https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130019#idp450836176

   Journalistiseen vapauteen kuuluu myös oikeus kärjistämiseen, liioitteluun ja jopa
   provokaatioon. Tämä on todettu esimerkiksi ratkaisuissa De Haes ja Gijsels v. Belgia
   (24.2.1997), jossa kaksi journalistia oli varsin terävin sanankääntein kyseenalaistanut
   eräiden tuomareiden puolueettomuuden, ja Oberschlick v. Itävalta (1.7.1997), jossa
   toimittaja oli kirjoittamassaan artikkelissa nimittänyt tunnettua poliitikkoa idiootiksi.
   Kaikkiaan EIT on oikeuskäytännössään tulkinnut sananvapauden suojapiiriä laajasti:
   sen alaan kuuluvat niin monimuotoinen yhteiskunnallinen keskustelu kuin kaupallinen
   ja viihteellinenkin viestintä. Vastaavasti sananvapauden rajoituksia on tulkittava
   supistavasti, ja rajoitusten tarpeellisuudesta on esitettävä riittävän painavaa näyttöä.

   HAURAS TASAPAINO
   Sananvapaudesta, yksityiselämän ja kunnian suojasta sekä lähdesuojasta
   joukkoviestinnässä

   http://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/60126/Harju.Sanna.pdf?sequence=1

   Vastaa

3. Onkohan poliisi edes kertonut Marcolle, minkä Suomen rikoslain 1 luvun pykälään Marcoon muka soveltuu Suomen rikoslaki ?

   Olen varma, että poliisi ei ole kertonut sitä, Marcon kannattaisi kysyä sitä.

   Suomen rikoslain 1 luvussa on säädetty Suomen rikoslain soveltamisalasta. Eli jos suomalaiseen sovelletaan Suomen rikoslakia, niin se perustuu Suomen rikoslain 1 lukuun.  

   Suomen rikoslain 1 luvussa on säädetty Suomen rikoslain soveltamisalasta. Sen mukaan Suomen rikoslakia sovelletaan jos ”on tehty rikos.”

   Yleisen syyttömyysolettaman takia virkamiesten ( mm. poliisien ja syyttäjien) on pidettävä Marcoa syyttömänä. Joten ei ne saa katsoa että Marco ”on tehnyt rikoksen” ja siten katsoa, että Suomen rikoslaki soveltuu Marcoon.

   Entä jos poliisi vastaisi että ”Olet syyllinen eli ”olet tehnyt rikoksen” ja siksi poliisi soveltaa sinuun Suomen rikoslakia ?

   Vertaa:

   Asianajajaliiton lausunto eduskunnalle vuodelta 2003:

   Lain sanamuodoissa tulee ottaa huomioon yleinen syyttömyysolettama. Tämän vuoksi laissa ja sen
   perusteluissa sanan rikoksentekijä tulee olla muodossa rikoksesta epäilty ja sana rikos muodossa epäilty rikos.

   http://www.asianajajaliitto.fi/viestinta/tiedotteita_ja_lausuntoja/arkisto/2003?737_m=942

   Kyseinen Asianajajaliiton lausunto koski tätä hallituksen esitystä : Rikoksen johdosta tapahtuva luovuttaminen Suomen ja muiden EU-maiden välillä  

   Rikoslaki
   1 luku 
   Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta
   1 § 
   Suomessa tehty rikos
   Suomessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia.

   6 § 
   Suomalaisen tekemä rikos
   Suomen kansalaisen Suomen ulkopuolella tekemään rikokseen sovelletaan Suomen lakia.
   http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001  

   Vastaa

4. Jos suojelee pedofiileja, niin siinä tapauksessa on itse limainen pedofiili.

   Vastaa

5. Tämä samainen lestapoliisi seikkaili myös Suomi-maidanilla. Hän käyttäytyi hyvin agressiivisesti Marcoa&Maria kohtaan, kun he yrittivät luovuttaa väkivaltaista häirikköä poliisille. Nikula oli tilanteessa ilman nimikylttiä ja hänen parinsa vielä kertoi kysyttäessä väärän nimen Nikulle. Nikulasta käytettiin hetken aikaa nimeä ”irokeesipoliisi”. Video löytyy edelleen youtubesta. Se on hauska.

   Mitä ihmettä oululainen nettipoliisi edes teki Helsingin keskustassa?

   Vastaa

   1. Onko sinulla jotain todisteita näille väitteille? Jos on, niin asiasta voisi kirjoittaa jutun. Mistä löytyy tämä irokeesipoliisi-video?

      Vastaa

      1. Tässä video. eikös tuo irokeesipoliisi ole Nikula?

         https://www.youtube.com/watch?v=vicAH2Axbzo

         Vastaa