Laiton Lehti?

 

Suurin ongelma koronahysteriassa on se, etteivät valtiot ole halunneet luoda kunnon tilastoja.

 

Tätä ongelmaa pahentaa se, että tavallisilta ihmisiltä puuttuu matemaattinen lukutaito.

 

Ja maalaisjärki.

 

 

Monet eivät esimerkiksi tiedä kuinka paljon ihmisiä kuolee vuodessa. Jotkut näyttävät unohtavan, että ihmisiä kuolee jatkuvasti suuria määriä.

 

Jotkut jopa järkyttyvät, kun heille kerrotaan vanhusten kuolevan helposti.

 

Tällaisia vihafaktoja pitääkin kertoa erittäin varovasti.

 

 

 

Nyrkkisääntönä on, että kuolleisuus on noin yksi prosentti. Esimerkiksi Suomessa kuolee noin 50 000 ihmistä vuodessa. Amerikassa puolestaan noin 3 miljoonaa vuodessa.

 

Itse asiassa maailmassa kuolee kymmeniä miljoonia ihmisiä vuodessa. Apua! Mikä holocausti!

 

 

Koronakuolleisuus pitää siis suhteuttaa väestön kokoon ja normaaliin kuolleisuuteen.

 

 

Lisäksi on tärkeää tietää ketkä kuolevat. Jos sairaat vanhukset kuolevat, niin se on ihan eri asia kuin jos terveet työikäiset kuolevat.

 

Tosin jotkut ovat nykyään sitä mieltä, että kasikymppisten elämän pidentäminen parilla kuukaudella on niin tärkeää, että voidaan vaikka ajaa koko maailma konkurssiin. Elämällä ei ole hintaa!

 

 

Onneksi nyt vihdoin alkaa tulla kunnon tilastoja, joilla pystytään laskemaan todelliset todennäköisyydet ja kustannukset. Tosin nämä tilastot eivät tule viranomaisilta, vaan matemaattisesti päteviltä ihmisiltä, jotka yhdistelevät virallisista tilastoista saatavia tietoja. Alla on esimerkiksi taulukko, joka näyttää kuinka vähäinen vaara korona on työikäisille.

 

Lisäksi pitää muistaa se elämän tosiasia, että evoluutio pitää yli nelikymppisiä kuona-aineena, josta pitää päästä eroon. Tämän takia keho alkaa itsestään hajoamaan kiihtyvää vauhtia. Kuoleman todennäköisyys siis on alle nelikymppisillä huomattavasti pienempi kuin yli nelikymppisillä.

 

Alle nelikymppisillä kuoleman todennäköisyys on normaalisti alle 0,16% eli hyvin vähäinen. Pahimmillaankin korona nostaa sitä vain noin kymmenen prosenttia, jolloin se nousee noin 0,18 prosenttiin. Ei siis todellakaan mitään aihetta hysteriaan varsinkin, kun itsestään hyvää huolta pitävillä terveillä todennäköisyys on vielä paljon alhaisempi.

 

 

Ei tilanne ole silti kovin vaarallinen viisi- tai edes kuusikymppisillä. Tilanne kuitenkin muuttuu dramaattisesti kun tullaan 65-vuoden ikään. Kas, ehkä tämän takia silloin yleensä mennään eläkkeellekin. Keho alkaa romahtamaan ja kuolema kolkuttamaan ovelle.

 

Niinpä yli 80-vuotiaalla tilanne alkaa tietysti olla jo kriittinen, mutta ei sen takia pidä yhteiskuntaa sulkea, vaan auttaa heitä mm. lisäämällä immuniteettia, jne. samalla kuitenkin muistaen, ettei kuolemattomuuden eliksiiriä olla vielä keksitty.

 

Luonto nyt vaan on ikärasisti!

 

Being alive means there is a risk that you will die in every year of your life. Normally we don't think about this because the probability is very small.

It turns out that even if you are infected with COVID, your increased risk to die vs normal is not very large at all. pic.twitter.com/lrQnTuHYRS

— Gummi Bear (@gummibear737) May 20, 2020

 

Selvää siis on nyt, ettei kuolleisuus ole merkittävästi lisääntynyt missään maassa, vaan ainoastaan muutamilla yksittäisillä alueilla. Vuosisadan mysteeri onkin miksi.

 

Syynä tuskin voi olla tilastojen väärentäminen, koska on aika vaikea leikkiä kuollutta. Niinpä johonkin paljon ihmisiä kuoli Wuhanissa, Pohjois-Italiassa ja New Yorkin alueella. Tosin nämäkin näyttävät olleen enimmäkseen vanhuksia ja nimenomaan vanhainkodeissa olleita vanhuksia.

 

Yhtenä vaihtoehtona on ilmastosaastecocktail yhdistettyna puutostiloihin.

 

Öljynjalostuksen ilmansaasteet lisäävät koronakuolemia? Nestekin syyllinen?