Marco de Wit toukokuu 30, 2020
Jaa artikkeli
Share on VK
VK
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook

 

 

Laiton Lehti julkaisee uudelleen juttuja, joista päätoimittaja Marco de Wit joutui 10-tuntiseen kuulusteluun.

 

Ei ole varmaan kovin suuri yllätys, että Oulun poliisi on tehnyt liukuhihnalla rikosilmoituksia Laittomasta Lehdestä.

 

Tässä yksi esimerkki jutusta, jota Oulun poliisi pitää rikollisena.

 

Saas nähdä mitä syyttäjä sanoo.

 

 

Rikosylikomisario Markus Kiiskinen idiootti vai pedari?

 

 

 

 

Jaa artikkeli
Share on VK
VK
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook

7 thoughts on “Päivän rikos: Idiootti vai pedari?

  1. Jotain outoa siellä Oulun poliisilaitoksella tapahtui. Ehkäpä kyseessä on rikollinen salaliitto? Ei tällainen sekoilu ole tavallisen suomalaisen poliisin touhuja!

    Pari vuotta sitten Keskustan puoluekirjan omaava Ritva Moilanen jäi kiinni törkeästä vihapuheesta, kun hän kutsui suomalaista laitapuolen kulkijaa ihmisroskaksi. Tässä tapauksessa rikostutkintaa ei aloitettu. Sattumaa?

    Tässä ylikomisario Kiiskinen oli lestamafian asialla
    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/poliisi-aloitti-selvityksen-onko-sipilaa-ja-pistoolia-esittava-teos-laiton-teoksesta-sensuroitiin-osa/6238504#gs.7kt1ko

  2. Julkisuuden henkilön osalta kunnianloukkaus on kyseessä vain, jos ”on selvästi ylitetty se, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.”

    Käsite on niin epäselvä, että sitä ei saa laillisuusperiaatteen takia soveltaa (täsmällisyysperiaate eli epämääräisyyskielto ).

    Julkisuuden henkilön osalta kyse on ajatusrikos.

    Perustuslain 8 § on säädetty laillisuusperiaatteesta.

    Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
    Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi.
    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

    Laillisuusperiaatteeseen kuuluu täsmällisyysperiaate eli epämääräisyyskielto. Säädettäessä teko rangaistavaksi on laista täsmällisesti ja yksiselitteisesti ilmettävä, mikä se teko on, joka säädetään rangaistavaksi.

    Täsmällisyysvaatimus
    Oikeustieteessä on johdettu legaliteettiperiaatteesta myös niin sanottu täsmällisyysvaatimus eli epämääräisyyskielto. Säädettäessä teko rangaistavaksi on laista täsmällisesti ja yksiselitteisesti ilmettävä, mikä se teko on, joka säädetään rangaistavaksi. Klassinen, saksalaisessa tieteisopissa syntynyt ja sieltä Suomeen lainattu esimerkki täsmällisyysvaatimuksesta on kielto säätää sellainen laki, jonka sanamuoto olisi:
    ”Jeder Schurke wirdt bestraft”, suomeksi ”Jokaista konnaa pitää rangaista.”
    Laista on tietenkin ilmettävä kuka on konna, eikä vain säätää, että kaikkia konnia pitää rangaista. Lisäksi laista on ilmettävä, millä tavoin konnia pitää rangaista.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Laillisuusperiaate

    Perustuslain 106 § on säädetty perustuslain etusijasta. Jos tavallinen laki on ristiriidassa perustuslain kanssa, niin tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

    Esim. KKO 2006:52 tapauksessa syytetty jätettiin tuomitsematta kokonaan, koska sääntely oli liian epätäsmällistä

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Laillisuusperiaate

    59 KKO ratkaisua laillisuusperiaatteesta:
    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/haku/?search%5Btype%5D=pika&savedSearch=laki&search%5Bpika%5D=laillisuusperiaate&_offset=0&tab=kko

    OTETAAN ESIMERKIKSI KÄSITE ”HYVÄ TAPA.”

    Perustuslakivaliokunta on katsonut ratkaisussaan PeVL 54/2002, että ”hyvä tapa” on liian epäselvä ja epätarkka määritelmä, sellaisella ei voida rajoittaa sananvapautta.
    Perustuslakivaliokunta
    PeVL 54/2002 vp
    Lakiehdotus verkkotunnuslaiksi sisälsi säännöksen, jonka mukaan verkkotunnus ei saa sisältää ”hyvän tavan” tai ”yleisen järjestyksen” vastaisia ilmaisuja. Valiokunnan mukaan sanonnat eivät soveltuneet sananvapauden käytön sääntely yhteyteen.145 Vaikka sanontoja käytettiin sananvapauden
    käytön yhteydessä, niiden epämääräisyys olisi samalla tavalla ongelmallista perusoikeuksien
    rajoitussääntelyssä.
    145
    PeVL 54/2002 vp
    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/164863/Tapio%20Puurunen%20lopputy%C3%B6%20lopullinen%202016.pdf?sequence=2

    Wikipedia:
    Hyvä tapa tarkoittaa oikeustieteessä vakiintunutta, perustelluksi katsottua käytäntöä, joka pohjautuu vallitseviin arvostuksiin.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyv%C3%A4_tapa

    Hyviä tapoja opetetaan kotona, koulussa ja lehdissä. Siitä huolimatta Perustuslakivaliokunta on ratkaisussaan PeVL 54/2002 katsonut, että käsite on epämääräinen.

    VERRATAAN KÄSITETTÄ ”HYVÄ TAPA” KUNNIANLOUKKAUSSÄÄDÖKSEEN.
    Rikoslain 24 luvun 9 pykälässä on säädetty kunnianloukkauksesta.

    Julkisuuden henkilön osalta kunnianloukkaus on kyseessä vain, jos ”on selvästi ylitetty se, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.”

    Suora ote säädöksestä:
    Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
    Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L24

    Käsite ”on selvästi ylitetty se, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä” on varsin epämääräinen, kyseistä käsitettä ei käytetä muualla kuin oikeustieteessä. Vertaa muita rikoslain säädöksiä

    Esim.
    Tappo
    Joka tappaa toisen, on tuomittava taposta vankeuteen määräajaksi, vähintään kahdeksaksi vuodeksi.
    Raiskaus
    Joka pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla käyttää sellaista väkivaltaa, on tuomittava raiskauksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.
    Muut rikoslain säädökset ovat varsin selkeitä ja yksiselitteisiä.

    MITEN SUURI YLEISÖ YMMÄRTÄÄ KÄSITTEEN ”on selvästi ylitetty se, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä” ?
    Käsitettä ”on selvästi ylitetty se, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä” käytetään lähinnä vain kerrotaan oikeustapauksista.
    Kyseisen käsitteen sanakirja merkitys voi kuitenkin erota huomattavasti siitä miten tuomioistuimet ovat tulkinneet oikeustapauksien yhteydessä kyseistä käsitettä kahdesta syystä:

    1. Kunnianloukkaus on kyseessä VAIN jos teko on tahallinen (rikoslain 3 luku 5 pykälä).
    Rikoslain 3 luku
    5 §
    Syyksiluettavuus
    Rangaistusvastuun edellytyksenä on tahallisuus tai tuottamus.
    Jollei toisin säädetä, tässä laissa tarkoitettu teko on vain tahallisena rangaistava.
    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L21

    Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jotta henkilö voidaan tuomita, niin syytetyn omasta mielestä on selvästi ylitetty se, miten syytetty on itse mieltänyt ja ymmärtänyt käsitteen ” mitä voidaan pitää hyväksyttävänä” tarkoitaan.
    Jos syytetyn mielestä ei ole selvästi ylitetty sitä, miten syytetty itse on mieltänyt ja ymmärtänyt käsitteen ”mitä voidaan pitää hyväksyttävänä”, niin siinä tapauksessa teko ei ole ollut tahallinen, joten rikosta ei ole tapahtunut.

    2. Lisäksi jotta tuomioistuin voisi tuomita syytetyn, niin tuomitsemiskynnyksen pitää ylittyä:

    Tuomitsemiskynnys:
    Tuomitsemiskynnys ylittyy jos ei jää varteenotettavaa epäilyä syyttömyydestä.

    http://www.fredman-mansson.fi/fi/henkilosto/markku-fredman/kirjoituksia/192-oikeusjournalismi-asianajajan-naekoekulmasta

    Toisin sanoen jos syytetty väittää, että hänen mielestään ei ole selvästi ylitetty sitä mitä voidaan pitää hyväksyttävänä, niin tuomioistuimelle ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä siitä, että syytetty olisikin oikeesti sitä mieltä, jotta tuomioistuin voisi tuomita syytetyn.

    Jos tuomioistuimelle jää varteenotettava epäily siitä, että syytetty voi olla sitä mieltä, että hän ei ole selvästi ylittänyt sitä miten hän ymmärtää käsitteen ”mitä voidaan pitää hyväksyttävänä”, niin henkilö ei saa tuomita.

    Kuvitellaan että syytetty on lukenut 20 tapauksesta, jossa julkisuuden henkilöön olisi kohdistunut kunnianloukkaus, mutta jossa kaikki syytetyt olisi vapautettu sen takia, että SYYTETTYJEN mielestä he eivät olisi ylittäneet sitä miten he ovat käsittänet käsitteen ”mitä voidaan pitää hyväksyttävänä” eikä tuomioistuimelle jäänyt varteenotettavaa epäilyä, etteikö syytetyt oikeasti olisi voinut mieltää ja ymmärtää asian niin.

    Suuri yleisö on voinut siten vain ymmärtää, että on ihan ok ja laillista tehdä tekoja, joista kyseiset syytetyt olisi vapautettu.

    Tämä käsitys voi erota huomattavasti siitä mitä käsite objektiivisesti tarkoittaa sanakirjan ja kansan moraalikäsityksessä.

    Tuomioistuinten ratkaisut ovat voineet johtaa suurta yleisöä harhaan siitä mikä on sallittua ja mikä ei ole sallittua, rikoslain tahallisuus periaatteen takia ja tuomitsemiskynnyksen takia.

    Ja koska käsitettä ”mitä voidaan pitää hyväksyttävänä” käytetään vain rikosjuttujen yhteydessä, ei missään muualla ja jokaisella voi olla erilainen käsitys käsitteestä riippuen siitä mitä tuomioita kunnianloukkauksista ovat sattuneet lukemaan ja miten nyt niissä jutuissa on satuttu rikosoikeuden tahallisuusperiaatetta ja tuomitsemiskynnystä soveltamaan, niin kyseinen käiste on todellakin epäselvä.

    Ja Perustuslakivaliokunta ( PeVL 54/2002) piti siis jo käsitettä ”hyvä tapa” epämääräisena, niin käsite ”mitä voidaan pitää hyväksyttävänä” on varmasti sitäkin epäselvempi. Joten sitä ei tulisi soveltaa. Kyseinen kunnianloukkaus ei täytä perustuslain laillisuusperiaatteeseen kuuluvaan täsmällisyysvaatimusta. Siksi kyseistä kunnianloukkausäädöstä ei tulisi noudattaa perustuslain 106 § etusija periaatteen nojalla.

    Esim. KKO 2006:52 tapauksessa syytetty jätettiin tuomitsematta kokonaan, koska sääntely oli liian epätäsmällistä

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Laillisuusperiaate

    Huomioon pitää ottaa sekin, että käsitettä ”hyvä tapa” opetetaan kotona, kouluissa ja kirjoissa. Silti sitä pidettiin liian epämääräisenä. Käsitettä ”mitä voidaan pitää hyväksyttävänä” sitä vastoin ”oppii” vain oikeustapauksista, ja niissä tuomioistuinten ratkaisut voivat vaihdella suuresti riippuen siitä miten tahallisuusperiaatetta ja tuomitsemiskynnystä on sovelletettu. Käsitteen käyttö on myös niin harvaa, ettei siitä ole suurella yleisöllä selvää käsitystä. Siksikään sitä ei tule soveltaa. Tuomioistuinen ratkaisuja kunnianloukksista julkisuuden henkilöjä vastaan ei juuri ole.

    Rikoslain pitäisi olla selvää ja yksiselitteistä. Jos se ei sitä ole, niin sitä ei saa laillisuusperiaatteen vastaisena soveltaa.

    KKO 2006:52 tapauksessa syytetty jätettiin tuomitsematta kokonaan, koska sääntely oli liian epätäsmällistä:
    Veneen sammutin
    Korkein oikeus on perustanut eräässä tapauksessa vapauttavan päätöksen poikkeuksellisesti nimenomaan legaliteettiperiaatteeseen ja täsmällisyysvaatimukseen. Tapauksessa oli kysymys siitä, että syytettyä ei voitu tuomita rangaistukseen veneliikennettä koskevien lakien rikkomisesta kun hänen kuljettamassaan venessä ollutta sammutinta ei ollut vuosihuollettu eikä katsastettu sillä tavalla kun pelastustoimilaissa edellytetään. Veneliikennelainsäädännössä ei ollut määräyksiä sammuttimien huollosta ja tarkistamisesta eikä siinä liioin viitattu pelastustoimilainsäädäntöön.Pelastustoimilainsäädännössä oli määräyksiä sammuttimien tarkastamisesta, mutta pelastustoimen osalta oli kysymys lähinnä rakennusten ja asuntojen sammuttimet. Korkein oikeus perusteli vapauttavan päätöksensä nimenomaan legaliteettiperiaatteella ja lainsäädännölle asetettavalle täsmällisyysvaatimuksella. Alioikeus oli tuominnut syytetyn rangaistukseen sellaisen veneen kuljettamisesta, jossa ei ollut säädettyä varustusta, katsoen, ettei huoltamaton sammutin ollut veneliikenneasetuksen mukainen (pakollinen) ”asianmukainen sammutin”. Syytetty itse oli puolestaan katsonut, että asia oli vähäpätöinen eikä ansainnut rangaistusta, enintään huomautuksen.[1]
    KKO 2006:52 Annettu 13.6.2006. Helsinki: Korkein oikeus.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Laillisuusperiaate

  3. Lupasin jollekulle Zabludovicz-Epstein-Baltzar-Waprinsky-Wardi-Mogilevich-Kaganovitz-Berman-Bronstein-Trotsky-Ehrenberg-jne. pedovoresuvun nimiä. Tässä osa:

    Zabludowicz-Epstein-Maxwell-Pergament-Reich-Zucker-Anker-Andersson-Tuppurainen-Kalske-Rappe-Israel-Yitzchak Zewi- Davidsson- Kjisik-Kiiskinen-
    Brzeschinski-Breschinski-Berkowitz-Rosenberg-Cohen-Blitz-Greenberg-Feldstein-Edelstein-Goldstein-Wein-Handelson-Saslow-Herman-Royce-Zwerling-Fagen-Glasser-Bloom-Reiser- Breschinski-Banks-Bernstein-Bronstein-Trotsky-Morris-Barzinsky
    Davidson-Yoffe-Holi
    Jankeloff-Radsewitsch-Orscholik-Mitzner/Sablotsky/Zablotskij-Gavatin-Sable-Smolar-Kleiman-Altschuler-Kessler-Fuchs-Siedler-Obstbaum-Fischer-Kagan-Cohen-Kaganovich-Gladnikoff-Obstbaum- Hirsch-Gavatin-Indursky/Hersch-Katz-Kurz-Trott-Gawatin-Wladislawowsky-Baruch-Golde Ite Hanin-Rubinstein-Rung-Waprinsky-Zussman-Mendel-Jaari-Mitzner-Chepni-Aron Jaavamo – Waprinsky- Sable- Chanin/Hanon-Fuchs-Katzman-Perez-Wardi-Gavatin/Givatin/Gowatin/Keiti/Sablotsky/Diamant/Diamond/Dolowitz-Trott-Pilpoul-Drobner-Fishbein-Siedler/Sedler-Zweiback-Obstbaum-Sablotsky/Kagan-Kaganovitsch-Meisel-Aronson-Krepkin-Arnovitsch-Yellin-Gellin-Gelen-Helen-Zyskowitz-Jelin-Jellin-Yellen/Elen-Gerschman-Schimborski-Byer/Stavis-Chmielewer-Hersch-Yellin/Spector/Spectre-Mayer-Rothschild-Cohen-Gerschman-Lease-Goldman-Byer-Shimborski-Dunn-Aronson-Freudenfield-Freudenfeld/Brenner-Weintraub-Schmulewitch-Strascheffski-Rung-Strajevsky-Halperin-Lazareff-Werner/Berner-Landau-Pole-Oppenheimer-Oppenheim-Riddel-LeVine-Drisin-Freudenfeld-Libauer-Perle-Rosenthal-Labus-Bonsdroff-Drisin-Skurnik-Scheinin-Bensky-Nemeschansky-Guthwert-Berkus/Linder-Unger-Aronson-Gutferd/Guthwert/Gutferd-Porycki–Mscichowski-Robakowska-Schwartz-Linder/Lef/Leff/Leif/Löb/Leffkowitsch/Mendel/Rotschild-Sazoon-Sassoon-Berner-Epstein-Weinstein-Strascheffsky-Gottfried-Matso-Mattsoff-Sarli-Hasenson-Kumming-Strage-Fridman-Ribchevsky-Wein-Seleste-Turtschin-Schwartz/Soros-Love-Scheiman-Keskinen-Leinson-Pasternack-Stockmann-Kirschner-Rabinowitz-Seligson-Strajevsky-Vulfson-Wulff-Wolfenson-Kaplan/Chaplin-Fridman-Strage-Espey-Dinaburg-Friedman/Brodlie-Imjack-Maslovsky-Maslovat-Strascheffski-Lieberthal-Smolensky-Hammerman/Rubanowitsch-Oppenheim/Gross-Fredman/Felcher-Smolensky-Feinberg-Weinberg-Weinstein-Bodd-Karmi-Felcher-Gingold-Sherman-Waprinsky/Weprinsky/…………….-Broido-Katsman-Weintrop-Weintraub-Lukka-Ylistö-Hyvönen-Berman-Kaganovitz-Feldman-Weiner-Millner-Leibo-Schaibel-Krepkin-Horenblass/Klaiman/Sablotsky-Sabludovitz-Kleiman/Lindroth/Svensson-Israelsson-Åhfeldt-Schlemowitz/Silfving-Wallen-Weinberger-Kleiman-Eriksson-Dawidson/Davidson-Fuchs/Silberstein/Silver/Silverman/Satan/Ehrenberg-Fuchs-Jaaran-Marjasin/Scheinfeld-Libko-Hecht-Schantok-Lev-Rosenberg/Rung-Rubinstein/Besprosvannij-Goldberg/Engström-Kleiman/Uppgren-Radsevitsch/Mattsoff/Matso/Polarsky/Nadbornik/Portnoj/Jaari-Göhlin/Eckert-Fuchs/Lönnqvist/Korte-Fuchs/Koff/Danhoff-Radsevitsch/Kosonen-Rosenberg/Rung/Raavo/Feinik/Seligson-Shantok-Dumesh-Fuchs/Lönnqvist/Korte/Bergenstråhle/Ekman-Linnapuomi-Bensky-Engström/Johansson-Wallen/Israelsson/Åhfeldt/Thelander/Kleiman/Radsevitsch/Rudzawicz-Waisberg/Aronson/Kleiman/Klema/Freudenfeld-Berman/Feldman/Weiner/Klimscheffskij/Leibo/Leibovitsch-Zewi/Rubinstein/Berman (Asuivat Heldingissä ja Turussa)-Gorschalka-Stein/Schtejn-Tobiasch-Dveire-Wagenheim-Fridman-Donah-Anker-Fischel-Cohen-Tsechlarsky-Mordechai-Wagenheim-Mirkin-Baran-Kompert- Yellen-Berman-Kaganovitz-Sassoon-Berner-Kaplan-Katzmann-Kurtz-Hersch-Schneer-Furth-Löwy-Hermann-Krasner-Singer-Eiss-Muller/Myller-Pöllinger-Löwy-Rubinstein/Beder/Sack/Sachs/Rimon/Lippman-Raihel/Raichel/Maisenstein/Berman/Björklund/Chepni-Beder-Wulfsiv/Blumenthal/Kareila/Isakson-Rubinstein/Gellberg/Gilberg/Hellberg-Blumenthal/Kurtzell/Hersch/Liebkind-Meier-Liebkind/Jakobson/Jakobovitsch/Engström-
    Gawatin/Baruch/Cohen/Rakewitsch/Wladislawowsky/Giwatin-
    Waprinsky/Walzer/Girschoff/Veprinskij/Mogilevsky/Baltzar
    Levkovitsch, Lexenberg, Nadbornik, Perlman, Mazliah, Appenheim, Oppenheim, Zabludovitsch, Runz/Rung, Grunstein, Govatin, Hirschovitsch, Ger, Pergament/Maxwell/Epstein, Gottstein, Jankeloff, Jelen, Glinjanik, Hächt-
    Gavatin/Govjatin-Trott-Sablotsky-Zabludowitz-Chanin-Kohanin-Kalonmus, Slavatitsky/Slovatitzkij/Zablozkij/Jensen/Aage-Fuchs/Fucks/Feldman/Danhoff/Soback/Schubak/Klompus/Clompus/Hirsch/Klampush/Scheinin/Brutzkus/Enoch-Rivkin-Geronick-Wardi/Hasan-Millner-Engel-Grunstein-Nadbornik-Mitzner-Turschin-Wein-Smolar-Jalovitsch-Blankett-Hirschovits-Geronik-Haras-Schick-Waprinsky/Katzman/Katsman-Siedler/Sedler/Gitle/Zweiback/Cweibak/Schuback/Gotbeter/Siedler/Rotstein/Gershon/Herszkowna/Szedler/Hus/Leyzerovna/Zajdler/Zys/Suss/Galle/Lewek/Bergier/Schussel/Javne/Szulc/Schultz/Kallmann-Kozuchowitz-Siedler/Gindin-Siedler/Krapiffsky/Hertig/Weinberg/Kroschewsky-Kozuchowicz/Sedler/Smolarz/Gulewicz-Salutskij-
    Siedler/Cweibak/Hus/Gershon-Gindin/Lorber/Fleischmann-
    Sedler/Hertig/Furman/Chertick/Kissinger/Rung-
    Epstein/Anker/Kaplan/Chaplin/Hanin/Millner/Rasko/Raskowitsch/Greiman/Klimscheffskij/Hurvitsch/Horowitz/Gurvitz/Satan/Katz-Gavatin-
    Ceidler/Sedler/Furman/Obstbaum/Sieles//Kotschack/Orscholik/Onnela/Håkansson/Kotsjak/Tangerison/Orzolek/Gurtenbaum/Dawidson/Gurtenbaum/Wajsfeld/Lederman/Zylberberg/Koszyk/Rung/Golomb/Bilgorai/Hertig/Alkalay/Weinberg/Cweibak/Leib
    Baltzar/Waprinsky/Mogilev/Mogilevitz/Katzman/Silverberg/Ehrenberg/Valzer/Girschoff/Weprinskij/Mihlina/Nadbornik/Geronik/Jankelow/Wardi/Rosenblom/Cohen/Webrinski-
    Waprinski/Wardi/Mendel/Nadbornik/Jansson/Abrahamsen/Furman/Bilgorai/Rubinstein/Rosenthal/Lindstedt/Jankelow/Perez/Rothschild/Altschuler/Sribnik/Seera/Salutskij/Klimscheffskij/Katz/Eckert-
    Waprinsky/Katz/Geronik/Kaplun/Caplan/Chaplin/Bun/Levin/Tarschis/Feinik/Nemeschansky/Soback/Schubak/Klompus/Weintraub/Altschuler/Jakubovitsch/Zabludovicz/Mogilevich/Mahilyow/Mahileu/Mihilin/Shmarja/Mikhlin/Katzman/Blystein/Neiri/Zewi/Hirsch/Nadbornik/Noden//Skurnik/Tuominen/Noden/Zall/Buchenstein/Zernjaffsly/Schidorsky/Siborg/Kamras/Wartelsky/Szidorsky/Hirsch Zall/Zernjaffsky/Sidorski/Urdominska-Schidorsky/Savosnick/Szidorsky/Samuelsson/Israelsson/Plavnik/Steinmann/Samuelsson/Karkoff/Sevonius/Savosnick/Steinmann/Sakarowitz/Falk//Aronsson-
    Pilpoul/McClelland-Trott- Davidson-Wardi-Epstein-Maxwell-Pergament-Baltzar-Cohen-Kaganovitz-Bronstein-Trotsky-Berman-Ehrenberg-Silverberg-Rosenberg-Satan.

  4. Tiettyjen kansallismielisten puheenaiheena tuntuu olevan pedoringit, groomausringit, pedofiililahkot. Pedari sitä ja pedari tätä. Ei tuollaiset höpöttäjät todellisuudessa ymmärrä mitä pedofiili tarkoittaa. He näkevät pedofiileja joka puolella, ja syyttelevät ihmisiä pedofiiliksi hyvin kevyillä perusteilla, tai ilman mitään perusteita. Sellainen vie lopulta uskottavuuden haukkujalta itseltään.

    Ei ketään tarvitse kutsua pedofiiliksi, ei sellainen sana kuulu uskottavan kansallismielisen sanavarastoon.

Vastaa käyttäjälle Maria Peruuta vastaus

Your email address will not be published. Required fields are marked*