Uusimmat

8 thoughts on “Päivän rikos: Rikosylikomisarion viisauksia”

  2. Kunnianloukaus on ajatusrikos. Rikoksen rakenne. Tapaus Marco.

    Rikoslain tahallisuusvaatimus aiheuttaa sen, että kunnianloukkaus on ajatusrikos ( julkisuuden henkilön osalta ).

    Julkisuuden henkilön osalta rikos on tapahtunut vain jos ”on selvästi ylitetty se, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä” ?

    Tarkastellaan asiaa tahallisuuden kannalta.

    Selling to the brain ( Marcon kannattaisi ostaa Amazonista aivot kun pitää esitelmää poliisille )
    https://www.youtube.com/watch?v=-nWOtNlUyuA

    1. Kunnianloukkaus on kyseessä VAIN jos teko on tahallinen (rikoslain 3 luku 5 pykälä).

    Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jotta henkilö voidaan tuomita, niin syytetyn omasta mielestä on selvästi ylitetty se, miten syytetty on itse mieltänyt ja ymmärtänyt käsitteen ” mitä voidaan pitää hyväksyttävänä” tarkoitaan.

    Jos syytetyn mielestä ei ole selvästi ylitetty sitä, miten syytetty itse on mieltänyt ja ymmärtänyt käsitteen ”mitä voidaan pitää hyväksyttävänä”, niin siinä tapauksessa teko ei ole ollut tahallinen, joten rikosta ei ole tapahtunut.

    Rikoslain 3 luku
    5 §
    Syyksiluettavuus
    Rangaistusvastuun edellytyksenä on tahallisuus tai tuottamus.
    Jollei toisin säädetä, tässä laissa tarkoitettu teko on vain tahallisena rangaistava.
    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L21

    2. Lisäksi jotta tuomioistuin voisi tuomita syytetyn, niin tuomitsemiskynnyksen pitää ylittyä:

    Tuomitsemiskynnys:
    Tuomitsemiskynnys ylittyy jos ei jää varteenotettavaa epäilyä syyttömyydestä.

    http://www.fredman-mansson.fi/fi/henkilosto/markku-fredman/kirjoituksia/192-oikeusjournalismi-asianajajan-naekoekulmasta

    Toisin sanoen jos syytetty väittää, että hänen mielestään ei ole selvästi ylitetty sitä mitä voidaan pitää hyväksyttävänä, niin tuomioistuimelle ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä siitä, että syytetty olisikin oikeesti sitä mieltä, jotta tuomioistuin voisi tuomita syytetyn.

    Jos tuomioistuimelle jää varteenotettava epäily siitä, että syytetty voi olla sitä mieltä, että hän ei ole selvästi ylittänyt sitä miten hän ymmärtää käsitteen ”mitä voidaan pitää hyväksyttävänä”, niin henkilö ei saa tuomita.

    Katsokaapa Marco De Witin kuvaa ja yrittäkää siitä päätellä miten asianlaita on Marcon tapausessa:
    https://images.uncyc.org/fi/4/4a/Marco_de_Wit.png

    3.

    Kuvitellaan että syytetty on lukenut 20 tapauksesta, jossa julkisuuden henkilöön olisi kohdistunut kunnianloukkaus, mutta jossa kaikki syytetyt olisi vapautettu sen takia, että SYYTETTYJEN mielestä he eivät olisi ylittäneet sitä miten he ovat käsittänet käsitteen ”mitä voidaan pitää hyväksyttävänä” eikä tuomioistuimelle jäänyt varteenotettavaa epäilyä, etteikö syytetyt oikeasti olisi voinut mieltää ja ymmärtää asian niin.

    Suuri yleisö on voinut siten vain ymmärtää, että on ihan ok ja laillista tehdä tekoja, joista kyseiset syytetyt olisi vapautettu.

    Tämä käsitys voi erota huomattavasti siitä mitä käsite objektiivisesti tarkoittaa sanakirjan ja kansan moraalikäsityksessä.

    Tuomioistuinten ratkaisut ovat voineet johtaa suurta yleisöä harhaan siitä mikä on sallittua ja mikä ei ole sallittua, rikoslain tahallisuus periaatteen takia ja tuomitsemiskynnyksen takia.

    Ja koska käsitettä ”mitä voidaan pitää hyväksyttävänä” käytetään vain rikosjuttujen yhteydessä, ei missään muualla ja jokaisella voi olla erilainen käsitys käsitteestä riippuen siitä mitä tuomioita kunnianloukkauksista ovat sattuneet lukemaan ja miten nyt niissä jutuissa on satuttu rikosoikeuden tahallisuusperiaatetta ja tuomitsemiskynnystä soveltamaan, niin kyseinen käiste on todellakin epäselvä.

    Ja Perustuslakivaliokunta ( PeVL 54/2002) piti siis jo käsitettä ”hyvä tapa” epämääräisena, niin käsite ”mitä voidaan pitää hyväksyttävänä” on varmasti sitäkin epäselvempi. Joten sitä ei tulisi soveltaa. Kyseinen kunnianloukkaus ei täytä perustuslain laillisuusperiaatteeseen kuuluvaan täsmällisyysvaatimusta. Siksi kyseistä kunnianloukkausäädöstä ei tulisi noudattaa perustuslain 106 § etusija periaatteen nojalla. Tästä lisää kommenteissa:
    https://laitonlehti.net/2020/05/30/paivan-rikos-idiootti-vai-pedari/

    Vastaa

    1. https://www.minilex.fi/a/liikkumisvapaus-on-suomen-kansalaisen-perusoikeus
      ⚖️
      ”Liikkimusvapautta voidaan rajoittaa, jos henkilön oikeudenkäynti on kesken tai se tullaan käynnistämään tulevaisuudessa.” حلال”kansalainen voidaan tekemänsä rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten siirtää tai luovuttaa esimerkiksi siihen valtioon, jonka tuomioituimilla on toimivalta käsitellä kyseistä henkilöä koskeva rikosasia”

      Vastaa

  3. Marco on voinut esim lukea Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuita, jossa on todettu että julkisuuden henkilöitä voidaan kutsua laillisesti idiootiksi. Ja että mm. poliisien toimintaa saa oikeuskäytännön mukaan arvostella, se on sananvapauden ydinaluetta, johon ei saisi puuttua.

    ———

    Journalistiseen vapauteen kuuluu myös oikeus kärjistämiseen, liioitteluun ja jopa
    provokaatioon. Tämä on todettu esimerkiksi ratkaisuissa De Haes ja Gijsels v. Belgia
    (24.2.1997), jossa kaksi journalistia oli varsin terävin sanankääntein kyseenalaistanut
    eräiden tuomareiden puolueettomuuden, ja Oberschlick v. Itävalta (1.7.1997), jossa
    toimittaja oli kirjoittamassaan artikkelissa nimittänyt tunnettua poliitikkoa idiootiksi.
    Kaikkiaan EIT on oikeuskäytännössään tulkinnut sananvapauden suojapiiriä laajasti:
    sen alaan kuuluvat niin monimuotoinen yhteiskunnallinen keskustelu kuin kaupallinen
    ja viihteellinenkin viestintä. Vastaavasti sananvapauden rajoituksia on tulkittava
    supistavasti, ja rajoitusten tarpeellisuudesta on esitettävä riittävän painavaa näyttöä.

    HAURAS TASAPAINO
    Sananvapaudesta, yksityiselämän ja kunnian suojasta sekä lähdesuojasta
    joukkoviestinnässä

    http://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/60126/Harju.Sanna.pdf?sequence=1

    Myös yleistä kiinnostusta herättävään keskusteluun puuttumiselle tulee olla painavat perusteet. Tällaisena keskusteluna ei ole pidetty vain poliittisia ilmaisuja ahtaassa merkityksessä, vaan myös taloudellisista, kulttuurisista ja sosiaalisista yhteiskuntaolosuhteista käyty keskustelu saa vahvaa suojaa. Jos ilmaisu puolestaan käsittelee puhtaasti yksityisiä asioita eli asioita, joilla ei ole yleistä tai yhteiskunnallista merkitystä, ilmaisuvapauden saama suoja on kapeampi. Kapeampaa suojaa koskevia tapauksia ovat esimerkiksi Tammer v. Viro 6.2.2001 ja von Hannover v. Saksa 24.6.2004. Se, koskeeko ilmaisu yleistä kiinnostusta herättävää aihetta, ratkaistaan harkitsemalla ilmaisun merkittävyyttä yhteiskunnalliselle keskustelulle. Yleisesti merkittäviä keskustelunaiheita ovat EIT:n ratkaisukäytännössä olleet muun muassa seuraavat:

    -poliisin menettelytavat rikosasian tutkimisessa (Pedersen ja Baadsgaard v. Tanska 19.6.2003)

    · väitteet poliisin harjoittamasta väkivallasta (Thorgeir Thorgeirson v. Islanti 25.6.1992)

    https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130019#idp450836176

    Vastaa

  4. Ovatko vähä-älyisyys, epärehellisyys ja maanpetturuus nykyisin vaatimuksia poliisikouluun? Poliisiin hakijoiltahan kysytään, että kannatatko suomalaisten kansanmurhaa ja jos vastaat, että et, niin et pääse poliisiksi. Nykyiset nuoret poliisit ovat kaikki epärehellisiä suvakki ja globalistimaanpettureita.

    Vastaa

    1. Kyllähän se siltä vaikuttaa, että poliisin on otettu pelkästään jotenkin vajakkeja. Jos ne poliisikokeessa testannut, että jos on tarpeeksi tyhmä, niin sitten voi päästä poliisiksi ?

      Poliisit ei osaa tulkita edes Suomen rikoslain 1 luvun 1 pykälää oikein eli eivät tiedä edes mikä ero on syyllisellä ja henkilöllö, jota pitää pitää syyttömänä. Luulisi että jollain edes vähän värähtäisi.

      Suomen rikoslain 1 luvussa on säädetty Suomen rikoslain soveltamisalasta. Sen mukaan Suomen rikoslakia sovelletaan jos ”on tehty rikos.”

      Asianajajaliiton lausunto eduskunnalle vuodelta 2003:

      Lain sanamuodoissa tulee ottaa huomioon yleinen syyttömyysolettama. Tämän vuoksi laissa ja sen
      perusteluissa sanan rikoksentekijä tulee olla muodossa rikoksesta epäilty ja sana rikos muodossa epäilty rikos.

      http://www.asianajajaliitto.fi/viestinta/tiedotteita_ja_lausuntoja/arkisto/2003?737_m=942

      Kyseinen Asianajajaliiton lausunto koski tätä hallituksen esitystä : Rikoksen johdosta tapahtuva luovuttaminen Suomen ja muiden EU-maiden välillä

      3. Virkamiesten ( mm. tuomareiden) on pidettävä yleisen syyttömyysolettaman takia Marcoa syyttömänä, joten ei ne saa katsoa, että Marco ”olisi tehnyt rikoksen” ja soveltaa Marcoon Suomen rikoslakia.

      Rikoslaki
      1 luku
      Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta
      1 §
      Suomessa tehty rikos
      Suomessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia.

      6 §
      Suomalaisen tekemä rikos
      Suomen kansalaisen Suomen ulkopuolella tekemään rikokseen sovelletaan Suomen lakia.
      http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001

      1. Suomen rikoslain 1 luvun otsikko on ”Suomen rikoslain soveltamisalasta.”

      Kotimaisten kielten keskus on kertonut otsikoista näin:
      Otsikot ojennukseen
      Otsikoilla on monenlaisia tehtäviä. Otsikon täytyy kertoa lyhyesti, mistä
      tekstissä on kyse ja mikä on tekstin tarkoitus ja näkökulma. Sen täytyy
      myös houkuttaa lukemaan. Otsikoiden avulla lukija saa nopeasti
      yleiskuvan jutusta.
      http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2483

      Vastaa

  5. Viranomaisten kritisoinnista halutaan saada nyt isoa tuomiota aikaseksi ja kohtahan poliisit on enää muutenkin valtion taholta pelkkiä numerosarjoja ja tämä päällystö ja muutkin virkailijat on suojattu kritiikiltä rikostuomioiden uhalla jos joku kehtaa kyseenalaistaakin heidän pätevyyttä, päämääriä tai poliittisia tarkotusperiä.

    Vastaa

Leave a comment.

Your email address will not be published. Required fields are marked*

Copyright Marco de Wit 2020

Privacy Policy