Marco de Wit kesäkuu 27, 2020
Jaa artikkeli
Share on VK
VK
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook

 

 

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on tunnettu siitä miten hän kiihottuu islamisteista. Hän ei vain voi asialle mitään.

 

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen ja rikosylikomisario Ari Soronen suojelevat terroristeja?

 

Vuosi sitten kansanedustaja Juha Mäenpää puhui eduskunnassa vieraslajien uhasta. Mäenpää ei maininnut edes mitään ryhmää nimeltä. Ei siis edes islamisteja, mutta tästä huolimatta Toiviaisen vilkas mielikuvitus kostutti hänen pikkuhousunsa välittömästi.

 

Toiviaisen orgasmille ei näy vieläkään loppua, vaikka eduskunta kielsi kiihotuspykälän käyttämisen Mäenpäätä vastaan.

 

 

Kuvassa linkki Iltalehteen

 

 

Mielenkiintoista äänestyksessä oli, että sekä persut että kristillisdemokraatit seisoivat yhtenä miehenä pysäyttämässä hysteerisen kiimaista Toiviaista.

 

Nähtävästi kristillisdemokraatit ovat ottaneet opiksi. Toiviainenhan on viime aikoina vainonnut kristillisdemokraattien Päivi Räsästä.

 

Poliittinen poliisi aloitti esitutkinnan, kun Päivi Räsänen epäili pridettäjiä syntisiksi!

 

Toinen mielenkiintoinen asia äänestyksessä oli se, että sananvainoa vastaan äänesti vain ja ainoastaan porvareita. Kaikki punavihreät kannattivat sananvainoa. Tosin heillä oli paljon liittolaisia ”porvarien” puolella eli tietysti kaikki RKP:n (Rasistisen Kansanosan Puolueen) kansanedustajat ja lisäksi enemmistö Kokoomuksen ja Keskustan kansanedustajista.

 

Kuvassa linkki Ylen juttuun

 

 

Yksi asia on varma: Toiviainen on vasta päässyt alkuun. Hän tulee puolustamaan islamisteja ja muita sairaita pervoja entistä kiihkeämmin.

 

Lue lisää:

Valtakunnansyyttäjän logiikalla raamatun esilläpitokin on rikos!

 

 

 

 

 

Jaa artikkeli
Share on VK
VK
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook

4 thoughts on “Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen pikkuhousut jatkavat kostumistaan. Tulva tulossa?

  1. Perussuomalaiset ”puolustavat” sananvapautta vain ja ainoastaan jos kyse on heistä itsestään. Eivät lähde puolustamaan oikeita Suomen etuja ajavia rohkeita ihmisiä. Epärehellisten teeskentelijöiden ja maanpettureiden puolue, joka käyttää pirinistejä, juoppoja ja mielisairaita tuhotakseen globalismin vastustajat.

    1. Näin se menee. Persut herää ”taisteluu” silloin kun omat henkilökohtaiset edut saattavat vaarantua, valkoisista suomalaisista ei niin väliä -vain silloin aktivoidutaan kun kyseessä on joku avoimen suomalaisuuden(sic!) ilosanoman sisäistänyt puoluetoveri.

      #perseenmyynti #hillotolppa #kukatahansavoiollasuomalainen

  2. Suurin osa kansanedustajista kannatti kuitenkin Turkin mallia eli opposition kansanedustajan perustuslaillisen syytesuojan murtamista yhdessä aivan mielipuolisen ja poliittisen valtakunnansyyttäjän kanssa. Erdoganin opit ei nyt menny kaikille perille ja siitähän myös poliisikin hermostu kun ei päässy viemään istuvaa kansanedustajaa tuomiolle ja tuomioon salipuheestaan. Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo julkaisi kiihkeän antifasistisen manifestin ja sitä Suomen poliisin twitter-tilillään mainosti. Poliisissa politisoitumisessa on nyt painettu isoo vaihdetta jo pitkään ja hullun vihreän akan tullessa sisäministeriksi siellä on voitu toteuttaa avoimesti ja ylpeesti tätä fantasiaa aina vaan isommin ja kovempaa.

  3. Katsoiko Valtakunnansyyttäjä Mäenpään syyllistyneen sotarikokseen tai rikokseen ihmisyyttä vastaan ?

    Kiihotamisesta kansanryhmää vastaan on säädetty rikoslain 11 luvussa ”Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.”

    Joten vain sellainen kiihottaminen kansanryhmää vastaan on rikos, joka täyttää myös ”sotarikoksen tai rikoksen ihmisyyttä vastaan” tunnusmerkistön.”

    Joten vain sellainen ”kiihottaminen kansanryhmää vastaan” on rikoslain tarkoittamaa kiihottamista kansanrymää vastaan, joka täyttää myös ”sotarikoksen tai rikoksen ihmisyyttä vastaan”- tunnusmerkistön.

    Kotimaisten kielten keskus on kertonut otsikoista näin:
    Otsikot ojennukseen
    Otsikoilla on monenlaisia tehtäviä. Otsikon täytyy kertoa lyhyesti, mistä
    tekstissä on kyse ja mikä on tekstin tarkoitus ja näkökulma. Sen täytyy
    myös houkuttaa lukemaan. Otsikoiden avulla lukija saa nopeasti
    yleiskuvan jutusta.
    http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2483

    Lähteitä:
    Lainkirjoittajan oppaan mukaan sanan merkitystä ei saa määritellä muuksi kuin se on yleiskielessä ( Lainkirjoittajan opas s.455 )

    http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76493/lainkirjoittajan_opas_low_20130904.pdf

    KKO:2014:7

    17. Rikoslain 3 luvun 1 §:n esitöiden mukaan
    rikosoikeudellinen «laillisuusperiaate» tarkoittaa muun muassa sitä,
    ettei tuomioistuin rangaistussäännöstä soveltaessaan saa mennä lain
    kirjaimen ulkopuolelle eikä täydentää tai korjata lakia
    analogiapäätelmään turvautumalla. Tuomioistuin ei saa poiketa
    lakitekstin yleiskielen mukaisesta tai juridis-teknisestä merkityksestä.
    Lainsäätäjän käyttämät käsitteet, niin kuin myös konkreettisen
    tapauksen ja abstraktin oikeusnormin vastaavuuden toteaminen,
    edellyttävät soveltamistilanteessa lainkäyttäjän tulkintaa.
    Laillisuusperiaatteen tavoitteena on taata oikeusturvan ja ennakoitavan
    laintulkinnan toteutuminen (HE 44/2002 vp s. 29 ja 34).

    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2014/20140007?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laillisuusperiaate

    KKO:2004:109

    16
    Lainsäädännössä käytetyt käsitteet on yleensä, ellei niitä erikseen ole
    laissa määritelty, ymmärrettävä siinä merkityksessä, mikä niillä on
    yleisessä kielenkäytössä.

    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2004/20040109?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laillisuusperiaate

    KKO:2015:22

    5. Rikoslain 3 luvun 1 §:n mukaan rikokseen syylliseksi saa katsoa
    vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan
    säädetty rangaistavaksi. Säännös ilmaisee rikosoikeuden
    laillisuusperiaatteen, jonka mukaan rangaistuksen ja muun
    rikosoikeudellisen seuraamuksen on perustuttava lakiin. Euroopan
    ihmisoikeussopimuksen 7 artiklassa ja perustuslain 8 §:ssä
    rikosoikeudellinen «laillisuusperiaate» on ilmaistu vastaavin tavoin.

    6. Rikosoikeuden laillisuusperiaatteen kannalta ongelmallisina on
    pidetty sellaisia säännöksiä, joissa rangaistavan teon tunnusmerkistöä
    ei määritellä itse rangaistusuhan sisältävässä säännöksessä, vaan
    teonkuvauksen osalta ainoastaan viitataan muihin säännöksiin tai
    viranomaisen antamiin määräyksiin. Rangaistavan käyttäytymisen sisällön,
    tai vastaavasti käyttäytymisen rangaistavuuden, selvittäminen saattaa
    näin järjestetyn rikosvastuun osalta olla vaikeasti havaittavaa.
    Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan tällaisesta avoimesta
    rangaistusuhan sisältävästä laintasoisesta säännöksestä lähtevän
    valtuutusketjun rangaistavan teon tunnusmerkistön sisältävään normiin on
    oltava täsmällinen (PeVM 25/1994 vp s. 8). Rangaistavuuden edellytykset
    ilmaisevien säännösten tulee valiokunnan mukaan olla kirjoitettu
    rikossäännöksiltä edellytettävällä tarkkuudella sisältäen asiallisen
    luonnehdinnan rangaistavaksi säädetystä teosta ja niistä tulee käydä
    myös ilmi, että säännösten rikkominen on rangaistavaa.

    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2015/20150022?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laillisuusperiaate

    Ajattele jos jossain ”verorikos” otsikon alla olisi säädetty esim. vainoamisesta taikka kunnianloukkauksesta….

    Ei rikoslaissa saa olla ansoja.

    18. Korkein oikeus on katsonut käsitteiden tulkinnan olevan välttämätöntä ja oikeutettua myös yksittäisiä rikostunnusmerkistöjä sovellettaessa edellyttäen, että tulos on sopusoinnussa tunnusmerkistöstä ilmenevän, rangaistusuhalla tavoitellun suojan tarkoituksen kanssa ja että lopputulos on kohtuudella tekijän ennakoitavissa (esim. KKO 2013:55, KKO 2013:12, KKO 2004:46 ja KKO 2002:11). Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisukäytännössään tuonut esiin säännösten tulkinnan välttämättömyyden, asettanut hyväksyttävälle tulkinnalle samansisältöisen teonhetkisen ennakoitavuuden vaatimuksen ja edellyttänyt, että lopputulos on yhteneväinen kulloinkin kyseessä olevan rikoksen ydinolemuksen kanssa (esim. C.R. v. Iso-Britannia 22.11.1995 kohta 34 sekä Jorgic v. Saksa 12.7.2007 kohta 109).

    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2014/20140007?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laillisuusperiaate

    KKO:2007:77

    6. Mainituista säännöksistä ilmenevä
    rikosoikeudellinen «laillisuusperiaate» edellyttää, että laissa
    määritetään täsmällisesti rikokset ja niistä johtuvat seuraamukset.
    Säännöstä ei saa soveltaa tapaukseen, johon se ei lain sanamuodon mukaan
    sovellu, vaikka tapaus olisikin rinnastettavissa säännöksessä
    tarkoitettuihin tilanteisiin. Teosta johtuvien seuraamusten tulee myös
    olla säännöksen sanamuodon perusteella tekijälle kohtuudella
    ennalta-arvattavissa.

    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2007/20070077?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laillisuusperiaate

    Yleiskielen meritykset löytyy sanakirjasta

    Perustuslain 8 § on säädetty laillisuusperiaatteesta.

    Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
    Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi.
    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

    Kanadalaisessa
    p2p- tapauksessa ( BMG Canada Inc v Doe ) on hyvin kerrottu miten
    rikosoikeudellisesti sanoja tulkitaan, sama periaate on voimassa
    Suomessa:
    ”Countenance in the context of authorizing copyright infringement must be
    understood in its strongest dictionary meaning, namely, ”give approval to,
    sanction, permit, favour, encourage”: see The New Shorter Oxford English
    Dictionary (1993), vol. 1, at p. 526.”

    BMG Canada Inc v Doe
    [27] As far as authorization is concerned, the case of CCH Canada Ltd v. Law Society of
    Canada, 2004 SCC 13, established that setting up the facilities that allow copying does not amount to
    authorizing infringement. I cannot see a real difference between a library that places a photocopy
    P
    Page: 15
    machine in a room full of copyrighted material and a computer user that places a personal copy on a
    shared directory linked to a P2P service. In either case the preconditions to copying and infringement
    are set up but the element of authorization is missing.
    As Chief Justice McLachlin said in CCH, supra:
    “Authorize” means to “sanction, approve and countenance”: Muzak Corp. v.
    Composers, Authors and Publishers Association of Canada Ltd., [1953] 2 S.C.R.
    182, at p. 193; De Tervagne v. Beloeil (Town), [1993], 3 F.C. 227 (F.C.T.D.).
    Countenance in the context of authorizing copyright infringement must be
    understood in its strongest dictionary meaning, namely, ”give approval to,
    sanction, permit, favour, encourage”: see The New Shorter Oxford English
    Dictionary (1993), vol. 1, at p. 526. Authorization is a question of fact that
    depends on the circumstances of each particular case and can be inferred from
    acts that are less than direct and positive, including a sufficient degree of
    indifference: CBS Inc. v. Ames Records & Tapes Ltd., [1981] 2 All E.R. 812
    (Ch.D.), at pp. 823-24. However, a person does not authorize infringement by
    authorizing the mere use of equipment that could be used to infringe copyright.
    Courts should presume that a person who authorizes an activity does so only so
    far as it is in accordance with the law: Muzak, supra. This presumption may be
    rebutted if it is shown that a certain relationship or degree of control existed
    between the alleged authorizer and the persons who committed the copyright
    infringement: Muzak, supra; De Tervagne, supra: see also, J. S. McKeown, Fox
    Canadian Law of Copyright and Industrial Designs, 4th ed. (looseleaf), at p. 21-
    104 and P. D. Hitchcock, ”Home Copying and Authorization” (1983), 67 C.P.R.
    (2d) 17, at pp. 29-33.
    http://news.findlaw.com/hdocs/docs/cyberlaw/criadoe33104opn.pdf

    Tulkinnassa on otettava huomioon myös perustuslakimyönteinen tulkinta, mikäli asia
    on tulkinnanvarainen, niin tällöin asiaa on tulkittava
    perustuslakimyönteisesti:

    Perustuslakivaliokunnan mietintö 25 ( PeVM 25/1994 ):
    Tuomioistuinten tulee valita perusteltavissa olevista lain
    tulkintavaihtoehdoista sellainen, joka parhaiten edistää perusoikeuksien
    tarkoituksen toteutumista ja joka eliminoi perustuslain kanssa
    ristiriitaisiksi katsottavat vaihtoehdot. Tältä osin voidaan puhua
    perustuslainmukaisesta tai perusoikeusmyönteisestä laintulkinnasta
    https://www.edilex.fi/mt/pevm19940025

    16. Arvioitaessa rikostunnusmerkistöjen täyttymistä, on otettava huomioon perustuslain 8 §:stä ilmenevä rikosoikeudellinen «laillisuusperiaate», joka johtaa siihen, että tunnusmerkistöjä on tulkittava suppeasti. Yleisessä kielenkäytössä ei erehdyksellä tarkoiteta pelkkää tietämättömyyttä tai mielikuvan puutetta. Lainsäädännössä käytetyt käsitteet on yleensä, ellei niitä erikseen ole laissa määritelty, ymmärrettävä siinä merkityksessä, mikä niillä on yleisessä kielenkäytössä.

    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2004/20040109?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laillisuusperiaate

Leave a comment.

Your email address will not be published. Required fields are marked*