https://www.poliisi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/poliisiwwwstructure/85427_IP1708211_Kasikirja_poliisin_julkisuusasioista_nett.pdf?52d819dc9b5ed788
⚖️
Sivu 8: 1. YLEISET ASIAT. 1.1. YLEISET PERIAATTEET
”Viranomaisten toiminnan julkisuuteen vaikuttavat useat perusoikeudet. Näitä perusoikeuksia ovat julkisuusperiaate, yksityiselämän suoja, henkilökohtainen koskemattomuus, oikeus turvallisuuteen ja kielto kohdella ketään ihmisarvoa loukkaavasti. Rikosasiassa asianosaisella on lisäksi oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Hallintomenettelyssä vaikuttavat lisäksi hyvän hallinnon periaatteet ratkaisevalla tavalla viranomaisen toimintaan. Nämä eri toimintojen taustalla olevat perusoikeudet ovat keskenään samanarvoisia. Perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaaminen Suomen perustuslain (731/1999, jäljempänä perustuslaki tai PL) 22 §:n edellyttämällä tavalla kuuluu julkisen vallan tehtäviin. Eri perusoikeuksien joutuessa ristiriitaan, perustuslaissa ei erikseen säädetä, miten eri perusoikeuksien ensisijaisuus määritellään. Lähtökohtana on, että toisen perusoikeuden avulla ei saa tehdä tyhjäksi toisen perusoikeuden ydintä. Lisäksi muussa lainsäädännössä on voitu määritellä perusoikeuksien ensisijaisuus perusoikeussääntelyssä olevan rajoittamisperusteen mukaisesti. Poliisin toiminnassa eri tahojen oikeuksia turvaavien perusoikeuksien ensisijaisuus on määritelty lainsäädännössä valmiiksi, salassapitosäännösten avulla, kun kollisiossa on kyse julkisuuden ja sananvapauden kanssa ristiriidassa olevista perus- ja ihmisoikeuksista. Julkisuusperiaate. Viranomaisen hallinnon avoimuus, tietoaineistojen julkisuus ja jokaiselle kuuluva perusoikeus saada tieto viranomaisen hallussa olevasta julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta ovat lähtökohtana (PL 12 § 2 mom.). Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu (julkisuusperiaate). Jokaisella on oikeus saada tietoa julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Viranomainen on julkisuuslain mukaisia päätöksiä tehdessään ja muutoinkin tehtäviään hoitaessaan velvollinen huolehtimaan siitä, että tietojen saamista viranomaisen toiminnasta ei lain julkisuusperiaate (JulkL 1 § ja 3 §) huomioon ottaen rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista ja että tiedon pyytäjiä kohdellaan tasapuolisesti. (JulkL 17 §).”
”Valkoinen huora.”. Voiko musta mies olla tässä väittämässään oikeassa? Yhdysvalloissa tällaista kutsutaan usein white trailer trashiksi.
Tästä suomalainen valemediakin voisi uutisoida
https://www.poliisi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/poliisiwwwstructure/85427_IP1708211_Kasikirja_poliisin_julkisuusasioista_nett.pdf?52d819dc9b5ed788
⚖️
Sivu 8: 1. YLEISET ASIAT. 1.1. YLEISET PERIAATTEET
”Viranomaisten toiminnan julkisuuteen vaikuttavat useat perusoikeudet. Näitä perusoikeuksia ovat julkisuusperiaate, yksityiselämän suoja, henkilökohtainen koskemattomuus, oikeus turvallisuuteen ja kielto kohdella ketään ihmisarvoa loukkaavasti. Rikosasiassa asianosaisella on lisäksi oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Hallintomenettelyssä vaikuttavat lisäksi hyvän hallinnon periaatteet ratkaisevalla tavalla viranomaisen toimintaan. Nämä eri toimintojen taustalla olevat perusoikeudet ovat keskenään samanarvoisia. Perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaaminen Suomen perustuslain (731/1999, jäljempänä perustuslaki tai PL) 22 §:n edellyttämällä tavalla kuuluu julkisen vallan tehtäviin. Eri perusoikeuksien joutuessa ristiriitaan, perustuslaissa ei erikseen säädetä, miten eri perusoikeuksien ensisijaisuus määritellään. Lähtökohtana on, että toisen perusoikeuden avulla ei saa tehdä tyhjäksi toisen perusoikeuden ydintä. Lisäksi muussa lainsäädännössä on voitu määritellä perusoikeuksien ensisijaisuus perusoikeussääntelyssä olevan rajoittamisperusteen mukaisesti. Poliisin toiminnassa eri tahojen oikeuksia turvaavien perusoikeuksien ensisijaisuus on määritelty lainsäädännössä valmiiksi, salassapitosäännösten avulla, kun kollisiossa on kyse julkisuuden ja sananvapauden kanssa ristiriidassa olevista perus- ja ihmisoikeuksista. Julkisuusperiaate. Viranomaisen hallinnon avoimuus, tietoaineistojen julkisuus ja jokaiselle kuuluva perusoikeus saada tieto viranomaisen hallussa olevasta julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta ovat lähtökohtana (PL 12 § 2 mom.). Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu (julkisuusperiaate). Jokaisella on oikeus saada tietoa julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Viranomainen on julkisuuslain mukaisia päätöksiä tehdessään ja muutoinkin tehtäviään hoitaessaan velvollinen huolehtimaan siitä, että tietojen saamista viranomaisen toiminnasta ei lain julkisuusperiaate (JulkL 1 § ja 3 §) huomioon ottaen rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista ja että tiedon pyytäjiä kohdellaan tasapuolisesti. (JulkL 17 §).”