Laiton Lehti?

 

Dyyni on yksi maailman luetuimmista ja kuuluisimmista kirjoista. Nuorten miesten lukulistalla se on samalla tasolla kuin Tarzan, Taru Sormusten Herrasta, John Carter ja Säätiö.

 

Suvakkien näkökulmasta nämä kirjat aivopesevät nuoret miehet patriarkaaliseen ja suorastaan fasistiseen maailmankatsomukseen. Onkin vain ajan kysymys milloin ne kielletään tai vähintäänkin poistetaan kirjastoista.

 

Toisaalta suvakit ovat oikeassa siinä, että kyseiset maailmankirjallisuuden klassikot tosiaankin innostavat miehiä konservatiiviseen maailmankatsomukseen.

 

Ei siis ihme, että kaikki suvakit feministeistä, mustiin, homoihin ja juutalaisiin ovat erityisen kiukkuisia Dyyni-trilogiasta. Se nimittäin ylistää valkoisia heteromiehiä ja heidän kykyään valloittaa koko universumi.

 

 

 

 

Dyynissä kuvataan tulevaisuutta, jossa arvopohja on monella tavalla feodaalinen. Kaiken perustana ovat suvut ja uskonnolliset järjestöt, kuten keski-aikanakin. Yhteiskunta on hyvin hierarkinen ja hallitsevana luokkana on tietysti aatelissuvut. Herbert yhdistää erinomaisen uskottavasti korkean teknologian ja feodalismin osoittaen miltä Hans-Hermann Hoppen propertaristinen yhteiskunta voisi näyttää.

 

 

 

 

Kirjassa eletään Butlerian jihadin jälkeistä aikaa, jolloin robotit, supertietokoneet, tekoäly ja atomipommit ovat kielletty. Tekniikan sijasta pyritään kehittämään ihmisten älyä ja kykyjä eugeniikalla ja monenlaisilla fyysisillä ja psyykkisillä harjoituksilla. Perhearvot ovat kunniassa. Feminismi ja varsinkin homoseksualismi ovat syntejä. Yksi pääpahiksista, paroni Harkonnen kuvataan iljettävänä homona ja sadistisena raiskaajana.

 

Poliittisesti hyvin epäkorrektina tunnetun ohjaajan David Lynchin 1984 tekemässä ensimmäisessä Dyyni-elokuvassa tämä käy hyvin selville. Luonnollisesti tällaista kohtausta ei Hollywoodissa enää sallittaisi. Lähellä myös on, että koko elokuva kielletään homofobisena.

 

 

 

 

Universumia johtaa keisari yhdessä Landsraatin (johtavat aatelissuvut) ja erikoiskykyjä omaavan lentäjäkillan kanssa. Nämä kolme tahoa muodostavat kauppakartelli C.H.O.A.M:in, joka hallitsee tähtien välistä kauppaa ja varsinkin erikoiskykyjä synnyttävän spice melange -huumeen markkinoita.

 

 

 

 

Dyynin universumissa yksilön arvo riippuu siitä kuinka lojaali on omalle suvulle ja ryhmälle. Eri perheiden ja järjestöjen välillä on jatkuva kilpailu ja vain kaikista älykkäimmät ja pitkäjänteisimmät pystyvät nousemaan ja pysymään aatelistossa.

 

Nyt tietysti feministit kirkuvat, että kirjahan opettaa selvää fasistista seksismiä, jossa naiset joutuvat hellan ja nyrkin väliin.

 

Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kirjassa naiset nimittäin johtavat universumia!

 

Tämäkään ei kuitenkaan käy feministeille, koska kirjassa naiset johtavat tai ennemminkin manipuloivat universumia salaa naisellisilla aseilla nimittäin pitkäjänteisyydellä ja oveluudella. Naisista koostuva Bene Gesserit-järjestö on erikoistunut spice-huumeen avulla kehittämään naisjäsentensä kaikkia kykyjä optimaalisiksi aina seksitekniikoista ennustamiskykyihin.

 

Bene Gessereteillä on huono maine, koska erikoistaitojensa vuoksi heitä pidetään eräänlaisian noitina. Toisaalta heidän järjestönsä on niin voimakas, että keisaria myöten kaikki ylhäiset suvut haluavat neuvonantajakseen Bene Gesseritin varsinkin, kun he pystyvät huomaamaan ihmisten valheet.

 

 

 

Bene Gesseritit ovat ainoa järjestö, joka ei pyri suoraan valtaan, koska heitä kiinnostaa vain ihmiskunnan etu. Tämän vuoksi he yrittävät eugenistisesti eli eliitin jälkeläisten naimakaupoilla saada luotua yhä parempia yksilöitä. Lopullisena päämääränä on luoda messias eli poika, joka pystyy yhdistämään optimaalisesti geenilinjat sekä spice-huumeen avulla saavuttamaan niin korkean tietoisuuden, että pystyy osittain ennustamaan tulevaisuutta.

 

Suunnitelma menee kuitenkin hieman pieleen, koska yksi ”noidista”, Lady Jessica ei noudata järjestönsä käskyjä, vaan rakastuu Atreides-suvun johtavaan aatelismieheen ja synnyttää hänelle pojan, Paul Atreidesin.

 

Monella tavalla se on itsenäinen Lady Jessica, joka on kirjan sankari.

 

 

 

Yhdessä äitinsä kanssa Paul liittoutuu spice-huumetta tuottavan aavikkoplaneetan arabien kaltaisten alkuasukkaiden kanssa, jotka julistavat hänet messiaaksi ja valloittavat universumin fanaattisella jihadilla.

 

Paul hallitsee universumia yhdessä syrjäyttämänsä keisarin tyttären Irulanin ja yliluonnollisia voimia omaavan sisarensa Alian kanssa.

 

 

 

Tämä kaikki kerrotaan hyvin poliittisesti epäkorrektilla eli konservatiivisia arvoja pursuavalla tavalla Dyyni-kirjasarjan ensimmäisessä trilogiassa.

 

 

 

 

Trilogia on siis niin äärikonservatiivinen, että se ylistää myös arabityylistä armotonta aavikkoelämäntapaa ja kaiken lisäksi yhdistää sekä ristiretki- että jihad-käsitteet universaaliseksi vallankumoukseksi ja sotaretkeksi. Ja juonen punaisena lankana on tietysti eugeniikka. Luonnollisesti tätä kaikkea monet juutalaiset pitävät antisemitistisenä.

 

Onneksi Frank Herbert kirjoitti Dyyni-kirjansa 1960-alkupuoliskolla, jolloin juutalainen kulttuuridominanssi ei ollut vielä niin voimakasta. Jatko-osissa Herbert ei kuitenkaan enää uskaltanut vetää itsenäistä linjaa, vaan kirjat muodostuivat yhä sekavammiksi ja poliittisesti korrektimmiksi. Lopuksi Herbertin ja hänen työtään jatkaneen poikansa oli pakko tuoda juoneen mukaan juutalaisetkin.

 

 

 

Dyyni-kirjojen valtavasta maailmanmaineesta huolimatta Hollywood ei ole ollut kovin innokas tekemään niistä elokuvaa. Sama ongelma oli Taru Sormusten Herrasta -trilogialla, mutta onneksi aiemmin roskaelokuvista tunnettu Peter Jackson huijasi elokuvastudion juutalaisia pomoja tekemällä kirjoille oikeutta tekevän elokuvatrilogian.

 

David Lynch yritti tehdä Dyyni-trilogialle uskollisen elokuvan vuonna 1984, mutta elokuvastudio sabotoi häntä joka käänteessä. (Paroni Harkonnen kuvaaminen sadistiseksi homoksi ei varmaankaan auttanut yhteistyön tehostamisessa.) Lopulta studio lopetti koko elokuvan rahoittamisen.  Näin elokuvasta tuli raakile, jossa varsinkin lavasteet ja erikoisefektit ovat välillä lapsellisen heikkolaatuisia.

 

Elokuva löytyy nykyään myös fanieditiona ilmaiseksi netistä.

 

 

 

Vuosien ajan Dyyni-fanit yrittivät saada Hollywoodia tekemään suuren budjetin elokuvaa, mutta juutalaiset studiopomot kieltäytyivät tuottamasta homofobisena ja antisemiittisenä pitämäänsä elokuvaa. Lopulta vuonna 2000 Hollywoodin ulkopuolinen kansainvälinen yhteisprojekti teki Dyyni-trilogiasta TV-sarjan pienelle Scifi-kanavalle.

 

Kirjan juonta seurattiin aika hyvin ja jopa homokriittisyys säilytettiin, joskin huomattavasti lievemmässä muodossa. Uusien digitaalisten erikoistehosteiden ansiosta kokonaiskuva on hieman realistisempi.

 

Budjetti oli kuitenkin jälleen hyvin pieni. Pääosiin saatiin aika hyvät näyttelijät lähes ilmaiseksi, mutta sivuosien näyttelijät olivat heikkolaatuisia eivätkä osanneet edes kunnolla puhua englantia. Puvusteet ja lavasteet olivat myös välillä kiusallisen huonolaatuisia. Tästä huolimatta TV-sarja on ollut erittäin suosittu. Osia siitä löytyy nykyään myös ilmaiseksi netistä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Nyt vihdoin viimein yli 50-vuotta Dyyni-kirjan ilmestymisen jälkeen Hollywood on päättänyt filmatisoida sen suurella rahalla ja kunnon erikoisefekteillä.

 

 

 

 

 

Nyt sitten jännitetään kuinka poliittisesti korrekti koko elokuvasta tulee. Homokritiikki on tietysti poistettu samalla kun feminismi mädättää juonta. Monia kirjan valkoisia miehiä on muutettu joko naisiksi tai mustiksi.

 

Onneksi muutokset eivät vaikuta kovin radikaaleilta. Päänäyttelijät Chalamet ja Ferguson sopivat hyvin rooleihin, vaikka ovatkin zeitgeistin mukaisesti hieman liian pehmon oloisia.

 

 

 

 

Paulin rakkauden kohteesta Chanista on tietysti tehty mulatti, mutta se ehkä vielä menettelee, koska hänet voi meikata tumman fremenin/arabin näköiseksi.

 

Ylivoimaisesti törkein muutos on valkoisen tohtorismiehen, Liet-Kynesin muuttaminen neekerinaiseksi.

 

Eihän ole mitään syytä miksei neekerinainenkin voisi tulla johtavaksi paleontologiksi ja nousta älyllään ja voimallaan äärimmäisen kovan aavikkokansan kunnioitetuksi johtajaksi. Nähtävästi ohjaaja Villeneuve pyrkii tällä neekerifarssilla lepyttämään suvakit ja saamaan työrauhan.

 

 

 

 

Toivotaan, ettei juonta ole kokonaan mädätetty. Elokuvan pitäisi tulla teattereihin aivan lähiaikoina.

 

 

Jos olet Dyyni-fani ja haluat ymmärtää koko Dyyni-universumin, niin on hyvä aloittaa historiasta.

 

 

 

 

Lue lisää:

Konservatiivisia elokuvia