Marco de Wit 30 heinäkuun, 2020
Jaa artikkeli
Share on VK
VK
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook

 

Eilen lukija kirjoitti siitä kuinka helppoa on pelkistä selfieistä saada tietoa.

 

Vainooja löysi, kun heijastus silmistä paljasti olinpaikan

 

Toinen lukija kirjoittaa varoittaa, että kuvissa on vielä paljon suurempia vaaroja:

 

Big-Tech yhtiöt, Facebook ynnä muut, keräävät ja tallentavat myös ne tiedot, jotka kamera automaattisesti tallentaa kuvaan. Näitä tietoja sanotaan kuvan metatiedoiksi, exif-data. Niinpä Facebook tietää kuvasta muun muassa:

– GPS-koordinaatit
– Kellonaika
– Kameran merkki ja malli
– Kameran sarjanumero (tämä on helppo jäljittää takuutodistukseen ja ostokuittiin asti)
– IP-osoite, josta kuva on ladattu (tallentuu palveluntarjoajan lokiin)
– Linssi
– Fokusointi
– Salamavalo
– Valotus

– Näiden lisäksi kamera tallentaa kuviin salattua tietoa, jonka sisältö ja salausmenetelmä nekin ovat salattua tietoa.

FaceBook kyllä poistaa osan kuvien exif-datasta ennen julkaisemista, mutta ei siksi, että se kunnioittaisi julkaisijan yksityisyyttä, vaan siksi, että näin se saa myydessä korkeamman hinnan tuosta datasta.

 

 

Kuvassa linkki juttuun

 

 

Kannattaa huomata, että kuvan exif-data ei poistu automaattisesti, kun kuva julkaistaan. Esimerkiksi omalla kameralla otettu ja nettisivulla tai kommenttiketjussa julkaistuun kuvaan tuo data jää julkiseen jakeluun kenen tahansa löydettäväksi.

Tässä on Kasperskyn kokeilun tuloksia (linkki yllä):

 

Facebook, Twitter ja VK.com poistavat metatiedot;

Google+ ei poista metatietoja;

Instagram poistaa metatiedot;

Flickr, Google Photo ja Tumblr eivät poista metatietoja;

eBay ja Craigslist poistavat metatiedot.

 

Hakukoneet käyttävät kuvien exif-dataa niiden indeksointiin, joten sitä kannattaa muokata ennen julkaisemista; esimerkiksi siten, että “comment”-kenttään lisää kuvaan sopivia hakusanoja.

 

– Kaikki muutkin kuin kuvat sisältävät meta-dataa. (PDF-tiedostot, …)
– Metadataa voi katsella vaikkapa Firefoxin liitännäisellä “Exif Viewer”.

 

Valokuvien metatietojen keräämistä ja niiden yhdistelemistä kutsutaan doxxing’iksi Siinä kerätään reaalimaailman tietoja, kuten henkilön oikea nimi ja kotiosoite, ym.

 

Kaspersky’n suosituksia

Noudata seuraavia sääntöjä, jotta et paljastaisi yksityisiä tietoja valokuvia lähettäessäsi:

 

  1. Poista valokuvien ottamisessa käytettävän laitteen maantieteellinen koodaus käytöstä (joko vain kameralle tai kaikille sovelluksille). Prosessi vaihtelee laitteesta riippuen.

 

2. Poista metatiedot ennen tiedostojen julkaisua verkossa. Kokeile ilmaista sovellusta, kuten XnView. Huomaa, että Windowsin omistusmekanismi, nimeltään “Poista henkilökohtaiset tiedot tiedosto-ominaisuuksista” (Tiedosto-ominaisuudet -ikkunan ”Tiedot” -välilehdessä), säilyttää sekä pienoiskuvat että EXIF-tiedot.

3. Poista metatiedot ennen valokuvien lähettämistä mobiililaitteilta käyttämällä erityisiä sovelluksia iOS-, Android- ja Windows Phone -sovelluksille.

4. Käytä verkkopalvelujen tietosuoja-asetuksia ja aseta rajoituksia valokuvien metatietojen tallentamiseen. Viimeisenä keinona et voi yksinkertaisesti lähettää kuvia ja tietoja, joita voidaan mahdollisesti käyttää väärin. Se ei ole neuvoja, joiden mielestämme monet ottavat huomioon – emme todellakaan tekisi! – siksi pidämme mieluummin yllä olevien neljän säännön noudattamista.

 

Vielä lopuksi varoituksen sana: Nämä ilmaiset “yksityisyydensuoja-ohjelmat” useimmiten itse ovat ohjelmia, jotka keräävät nuo poistettavat yksityiset tiedot ja sitten myyvät tiedon eteenpäin eniten tarjoavalle.

 

 

 

 

Lue lisää:

Tor-verkon torroristit

 

Jaa artikkeli
Share on VK
VK
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook

2 thoughts on “Puhelimesi vakoilee sinua herkeämättä

Vastaa käyttäjälle Marco de Wit Peruuta vastaus

Your email address will not be published. Required fields are marked*