Laiton Lehti?

7 thoughts on “Vääryyskäynti päivä 3: Yllätystodiste”

1. Mielenkiintoista. Sananvapausrikoksia vastaan taistellaan tekemällä sananvapausrikoksia ja fasismia vastaan taistellaan fasismilla…

   Vastaa

2. EIT on käsitellyt vastaavaa asiaa: Ratkaisussa vedetään rajaa viestin esittämisen ja pelkän viestin välittämisen välille. Viestin välittäminen ei ole rikos.

   1. Valtakunnansyyttäjä on nostanut syytteet Tubettamisesta. Oikeudenkäynti 21.11.2019

   Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on linjannut että jos tiedotusväline vain välittää viestin, joka on esim. rasistinen, niin siitä ei saa tuomita. Joten valtakunnansyyttäjän syyttelyt ovat perustettomia.

   Tutkielma:

   Tiedotusvälineiden tehtävä on vastuidensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti jakaa ja välittää tietoa kaikenlaisista yleistä mielenkiintoa herättävistä kysymyksistä, myös järkyttävistä ja huolestuttavista asioista. Tapauksessa Jersild v. Tanska (23.9.1994) tvtoimittaja oli tuomittu rangaistukseen avunannosta ja yllytyksestä rasististen mielipiteiden esittämiseen, kun hän oli koostanut dokumenttiohjelman, jossa esiintyvät henkilöt olivat ohjelman haastatteluissa esittäneet erilaisia rotua ja etnistä alkuperää koskevia loukkaavia kommentteja. EIT katsoi kansallisen tuomioistuimen tuomion rikkoneen sananvapautta suojavaa EIS 10 artiklaa. EIT lausui ratkaisunsa perusteluissa, että ohjelma oli osallistunut tuolloin muutoinkin Tanskassa vilkkaana käyneeseen julkiseen keskusteluun rotusyrjinnästä. Toimittaja ei myöskään itse ollut antanut rasistisia lausumia, vaan ainoastaan myötävaikuttanut niiden julkistamiseen. Ratkaisussa vedetään rajaa viestin esittämisen ja pelkän viestin välittämisen välille: EIT:n mukaan pelkkään haastattelulausumien levittämiseen liittyvä rangaistusuhka estää merkittävästi joukkotiedotusvälineiden osallistumista julkiseen keskusteluun ja vaikeuttaa näin niiden tehtävää ”julkisena valvojana” (public watchdog). Tuomitun rangaistuksen vähäisyydellä ei ollut merkitystä, vaan päivastoin sillä, että toimittaja oli ylipäänsä tuomittu

   http://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/60126/Harju.Sanna.pdf?sequence=1

   Sanakirja:
   tiedotusväline tav. = joukkoviestin. Radio, televisio ym. tiedotusvälineet.

   https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80

   Vastaa

3. Sanakirja käteen. Sanakirjan mukaan ”selvä”=kiistaton.

   Julkisuuden henkilön osalta:

   Kunnianloukkaus on kyseessä vain jos ”on selvästi ylitetty se, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.”

   Sanakirjan mukaan selvä=kiistattomasti

   Marco on kiistänyt ylittäneensä sen mitä voidaan pitää hyväksyttävänä, joten ei ole selvästi eli kiistattomasti ylitetty sitä mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

   Joten rikosta ei ole tapahtunut.

   Kotimaisten kielten keskuksen tulkinnat sitoo tuomioistuinta:

   Kotimaisten kielten keskus on kuukauden jutussaan: ”Sehän on selvä!” määritellyt käsitteen ”selvä”

   Selvä on siis näistä kahdesta yleensä abstraktimpi. Yksi sen tavallisista merkityksistä on ’ilmeinen, eittämätön, kiistaton, silkka’

   https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kuukauden_kielijuttu_(2003_2011)/sehan_on_selva!

   KKO:2004:109:
   Lainsäädännössä käytetyt käsitteet on yleensä, ellei niitä erikseen ole laissa määritelty, ymmärrettävä siinä merkityksessä, mikä niillä on yleisessä kielenkäytössä.

   http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2004/20040109?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laillisuusperiaate

   Kotimaisten kielten keskuksen tulkinnat sitoo tuomioistuinta:

   Selvä on siis näistä kahdesta yleensä abstraktimpi. Yksi sen tavallisista merkityksistä on ’ilmeinen, eittämätön, kiistaton, silkka’

   Yksi ”selvän” tyypillinen merkitys on ”kiistaton.”

   Sanakirjan mukaan kiistaton=kiistämätön

   Huomattava on että ”kiistaton” tarkoittaa Suomen kielitoimiston sanakirjan mukaan (about) samaa kuin ”kiistämätön.”

   Ihmisillä ei ole tapana ”kiistää” asioita kun kirjoittelevat juttuja. ”Kiistämätön” on lähinnä tuomioistuimessa käytettävä termi ( vasta oikeudessa on tapana ”kiistää” asioita ). Tästä voidaan päätellä, että lainsäätäjä on tarkoittanut sitä, että jos henkilö kiistää tuomioistuimessa ylittäneensä sen mitä voidaan pitää hyväksyttävänä, niin lainsäätäjä on tarkoittanut että siinä tapauksessa ei saa rangaista.

   Lainsäätäjä on ilmeisesti tarkoittanut sanalla ”selvä=kiistaton=kiistämätön” sitä, että jos syytetty ei kiistä ylittäneensä sitä mitä voidaan pitää hyväksyttävänä, niin vain siinä tapauksessa saa rangaista syytettyä.

   Marco on kiistänyt ylittäneensä sitä mitä voidaan pitää hyväksyttävänä, joten teko ei ole kunnianloukkaus.

   Huomioon pitää ottaa myös perustuslakimyönteinen laintulkinta, jos asia on vähääkään tulkinnanvarainen niin asiaa on tulkittava Marcon eduksi, koska varsinkin sananvapaus on erittäin vahva perusoikeus.

   Tulkinnassa
   on otettava huomioon myös perustuslakimyönteinen tulkinta, mikäli asia
   on tulkinnanvarainen, niin tällöin asiaa on tulkittava
   perustuslakimyönteisesti:
   Perustuslakivaliokunnan mietintö 25 ( PeVM 25/1994 ):
   Tuomioistuinten tulee valita perusteltavissa olevista lain
   tulkintavaihtoehdoista sellainen, joka parhaiten edistää perusoikeuksien
   tarkoituksen toteutumista ja joka eliminoi perustuslain kanssa
   ristiriitaisiksi katsottavat vaihtoehdot. Tältä osin voidaan puhua
   perustuslainmukaisesta tai perusoikeusmyönteisestä laintulkinnasta
   https://www.edilex.fi/mt/pevm19940025

   Vastaa

4. Tuleeko tänään lähetys? Kiinnostaa kovasti.

   Vastaa

   1. Joo, tulee. Klo 19.30. Päästiin oikeudesta vasta kuuden jälkeen.

      Vastaa

      1. Korjaan: Vääryydestä

         Vastaa

5. Tsemiä Marco, olet joutunut valtakunnankorppikotkan kynsiin ja se on raadonsyöjä jolla ei ole moraalia eikä käsitystä oikeasta ja väärästä. Valittu virkaansa täysin poliittisin perustein ja siten se myös sitä hoitaa.

   Vastaa