Marco de Wit huhtikuu 8, 2021
Jaa artikkeli
Share on VK
VK
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook

 

Tohtori Edward Dutton käy läpi kuinka lapsille annetut nimet muuttuvat yhä yksilökeskeisimmiksi, ainutlaatuisemmaksi ja typerämmäksi.

 

Dutton käy läpi tuttua mutaatioteoriaansa ja kertoo kuinka ankarassa luonnonvalinnassa ihmiset jotka jäivät eloon olivat hyvin ryhmäkeskeisiä, mutta kun ankara luonnonvalinta hellitti hiemankin, ihmisistä alkoi tulla yhä yksilökeskeisempiä ja myös ihmisten nimet muuttuivat yhä yksilökeskeisemmäksi.

 

Dutton käy läpi tutkimuksia joiden mukaan ihmiset joille annetaan ainutlaatuisia, yksilökeskeisiä nimiä, pärjäävät elämässä keskimäärin huonommin kuin ihmiset joille annetaan perinteisiä, tavallisia, ryhmäkeskeisiä nimiä. Dutton kertoo kuinka älykkäämmät ihmiset tiedosti ankaran ankaran luonnonvalinnan aikana perinteisen ryhmäkeskeisyyden parantavan selviytymismahdollisuuksia ja statuksen turvaamista yhteiskunnassa. Ihmisiä joilla on erikoisia, typeriä ja yksilökeskeisempiä nimiä kiusataan ja hyljeksitään tavallisia nimiä enemmän.

 

Dutton kertoo kuinka nykyisin monet naiset kapinoivat mennessään naimisiin ja eivät ota miehensä sukunimeä perinteen mukaan. Miesten kannattaa pysyä erossa tällaisista kapinoivista naisista, sillä avioliitot ovat aina menestyneet molemminpuolin paremmin kun molemmat ovat noudattaneet perinteistä perhe mallia. Naisen kapinointi ei ennusta kestävää parisuhdetta.

 

Dutton pohtii, että seuraava askel yksilökeskeisille ihmisille on antaa lapsille vain yksi nimi. Dutton kertoo näin olleen satoja ja tuhansia vuosia sitten, jolloin kaikkein köyhimmillä oli vain yksi etunimi ja korkean statuksen ihmisillä oli etunimi ja periytyvä sukunimi.

 

Dutton kehoittaakin järkeviä ihmisiä lopettamaan hallitsemattomaksi päässyt yksilökeskeisyys antamalla lapsilleen tavallisia, perinteisiä ja ryhmäkeskeisiä nimiä.

 

Koska ihmiset jotka lisääntyvät tällä hetkellä ovat uskovaisia kristittyjä, konservatiiveja ja kansallismielisiä, Dutton näkeekin perinteisten, tavallisten ja ryhmäkeskeisten nimien tulevan takaisin suosioon. Dutton kehoittaa palaamaan nimiin joita heidän esi-isänsä ovat aiemmin aina käyttäneet.

 

Dutton on myös tuonut esille kuinka tulevaisuudessa ihmiset ovat lopulta erittäin kansallismielisiä, erittäin uskovaisia kristittyjä, sillä ankaran luonnonvalinnan palatessa ja yhteiskunnan kaatuessa vain kaikkein terveimmät, ryhmäkeskeiset, toisilleen erittäin uskolliset ja uskovaiset kristityt jäävät eloon ja ovat tarpeeksi vahvoja jatkamaan lisääntymistä. Koska nämä ovat ne ihmiset jotka elävät tulevaisuudessa, myös aito puhdasoppinen vanhoilliskristillisyys tulee takaisin ja mädättynyt kristinusko häviää suvakkien ja mutanttien hävittäessä itsensä perimästä.

 

 

 

 

 

 

Jaa artikkeli
Share on VK
VK
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook

4 thoughts on “Pitäisikö lapselle antaa perinteinen vai erikoinen nimi?

  1. Myös se on muuttunut miten nimet mielletään, mitä nimi tarkoittaa.

    Vielä satakin vuotta sitten ja varsinkin sitä ennen esimerkiksi nimet Juha, Johannes, Joh., Jussi jne. olivat yhden ja saman nimen eri muotoja. Ikään kuin aliaksia keskenään eikä henkilön identiteetin kannalta ollut merkitystä nimen muodollisella ulkoasulla.
    – Henkilön „minä itse”, identiteetti, oli erillään nimen ulkoisesta asusta.

  2. Mutanttinoidista pitää hankkiutua eroon tai mutanttinoidat hankkiutuvat meistä eroon. Suomalaisilla ja valkoisilla on tasan kaksi vaihtoehtoa.

  3. Hyvä esimerkki oudon nimen ja sekopäisyyden yhteydestä on vihreitten puoluekirjan omaava Oras Tynkkynen, joka on julkihomo!

    Ei Oras ole mikään oikea nimi, vaan suihku/hanan tuotemerkki!

Vastaa käyttäjälle Oulun yliopisto Peruuta vastaus

Your email address will not be published. Required fields are marked*