Marco de Wit 8 huhtikuun, 2021
Jaa artikkeli
Share on VK
VK
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook

 

Pervopoliisikäräjät alkoivat Tampereella jo pari viikkoa sitten.

 

Video: Vääryyspäivä 5

 

 

Tänään oli vääryyskäynnin kahdeksas ja viimeinen päivä.

 

Alusta asti syytetyt ja yleisö ovat pyytäneet saada kuvata vääryyssalissa ennen istunnon alkamista, koska se on normaali käytäntö, ellei kyse ole jostain esim. lapseen kohdistuneesta rikoksesta.

 

Kaikissa normaaleissa vääryyskäynneissä lehdistö ja yleisö ovat nimittäin AINA saaneet saanut kuvata ENNEN istunnon alkua. Tämän takia lehdistö pystyy ottamaan kuvia silloinkin, kun syytetty ei sitä halua. Monet syytetyt sitten pistävätkin hupun päähänsä ja kädet naaman eteen.

 

Marco de Witiin kohdistuneessa vääryyskäynnissä tuomari Jaakko Raittila teki kuitenkin jotain ennenkuulumatonta. Hän määräsi totaalisen kuvauskiellon.

 

 

Itse asia Raittila on niin hullu diktaattori, että syyti kieltoja suorastaan kasapäin. Tässä muutama esimerkki:

 

1. Istuntoa ei saa nauhoittaa. (Varmistaa, ettei voida todistaa tuomarin ja syyttäjän sikailua.)

2. Istuntoa ei saa videoida. (Amerikassa monista oikeudenkäynneistä on suorat lähetykset, muttei Suomessa)

3. Ennen istuntoakaan ei saa videoida tuomareita.

3. Ennen istunnon alkua ei saa videoida edes syytettyjä. (Suomessa normaalia, että kuvaajat videoivat ennen istunnon alkua syytettyjä.)

4. Juuri ennen istunnon alkua tuomareista ei saa vääryyssalissa ottaa edes valokuvia. (Kuvan ottaminen tuomarista ei ole laitonta.)

5. Ennen istuntoa syytetyistäkään ei saa ottaa edes valokuvia. (Ennenkuulumatonta. Suomessa normaalia, että syytetystä otetaan valokuvia.)

6. Syytetystä ei saanut ottaa edes valokuvia, vaikka hän sitä nimenomaan halusi. (Täysin ennenkuulumatonta.)

7. Syytetty ei saanut ottaa itsestään edes selfiekuvaa. (Täysin ennenkuulumatonta.)

 

Marco de Wit kysyi tuomari Jaakko Raittilalta perusteluja näille täysin ennenkuulumattomille päätöksille.

 

Raittila ei halunnut – tai pystynyt – antamaan mitään perusteluja.

 

Käräjätuomari Jaakko Raittila

 

Sen sijaan, että olisi perustellut päätöstään, niin Raittila määräsi vartijan varmistamaan, ettei de Wit tai kukaan yleisöstä missään vaiheessa ottaisi valokuvia.

 

Kaiken kukkuraksi Raittila määräsi vartijan istumaan käräjäsalissa koko vääryyskäynnin ajan. Eli vartijapoloinen joutui päivästä toiseen istumaan salissa kyttäämässä de Witiä ja yleisöä. Istumista riitti, koska vääryysistunnot kestivät yleensä yhdeksästä kello kuuteen.

 

Nähtävästi vartija ei tätä jaksanut ja lopulta viidennen päivän jälkeen vartija katosi.

 

Tällöin de Wit alkoi voimakkaasti vaatia oikeutta ottaa itsestään kuvaa. Riitely asiasta tuomarin kanssa paheni päivä päivältä. Lopulta de Wit valitti asiasta myös kuulemisnauhoille, jotka julkaistaan lähiaikoina.

 

Tuomari ei myöskään suostunut kertomaan mihin hänen päätöksestään voi valittaa.

 

 

Loppuvaiheessa de Wit myös vaati, että tuomari näyttäisi kasvonsa. Onhan se outoa, ettei syytetty saa nähdä tuomitsijansa kasvoja.

 

Tuomari Jaakko Raittila kuitenkin kieltäytyi vedoten koronavaaraan. Ei auttanut, että de Wit ehdotti tuomarin näyttävän vain kasvonsa yhden sekunnin ajan esimerkiksi niin, että lopettaa hengittämisen sekunniksi.

 

 

De Wit myös ihmetteli tuomarin logiikkaa. Raittila ei voi näyttää kasvojaan edes sekunnin ajan koronavaaran vuoksi, mutta toisaalta hän lisää yleisön määrää totaalisella kuvauskiellollaan. Onhan selvää, että yleisöä tulee paikalle enemmän silloin, kun media tai kukaan muukaan ei saa raportoida oikeussalista eikä edes valokuvata syytettyjä.

 

 

Mikä sitten selittää Jaakko Raittilan ennenkuulumattomat määräykset?

 

Tietysti kiusaaminen. Mutta miksi kiusata noin avoimesti ja lapsellisesti?

 

 

Ehkäpä Raittila on ylpeä siitä, että kiusaa syytettyä ja toimii räikeän puolueellisesti!

 

Punaväriään näyttämällä hän saa enemmän tukea Demla-mafialta. Näin hänen surkea uransa voi ehkä vihdoin lähteä nousuun.

 

 

Ei olisi ollenkaan ihme, jos Raittila on nimenomaan ängennyt de Witin juttuun tuomariksi kiusaamaan ja näyttämään puolueellisuuttaan.

 

Itse asiassa de Wit nimenomaan kyseli Raittilalta miten tämä päätyi jutun tuomariksi. Tällöin Raittila oli pakotettu myöntämään, ettei häntä ole tullut jutun tuomariksi sattumanvaraisesti!

 

Tästä herääkin se kysymys, että onko punakaupunki Tampereen sikaileva laamanni Antero Nuotto nimenomaan kostoksi junaillut Jaakko Raittilan tuomitsemaan de Witin mahdollisimman rankasti suoraan vankilaan?

 

Tähän voisi viitata moni muukin asia kuin kuvauskielto, mutta siitä ehkä myöhemmin lisää, kun saadaan lisää tietoa.

 

 

Hupsista! Käräjälaamanni Antero Nuotto sikaili. Toimittaja Antti Halonen vähätteli!

 

 

 

Marco ja Mari kommentoivat vääryyskäyntiä.

 

Video: Vääryyspäivä 8. Tuomarin sikailusta

 

 

 

 

Jaa artikkeli
Share on VK
VK
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook

5 thoughts on “Video: Tuomari Jaakko Raittila kiusaaja? Kielsi kaiken kuvaamisen!

  1. Kannattaisi vaatia syyttäjän jääväämistä, koska haaste ei ole laillinen. Syyttäjä on tehnyt virkavirheen.

    Kannattaisi vaatia myös jutun kumoamista, koska haaste ei ole laillinen. Laillinen haaste on oikeudenkäynnin ehdoton edellytys.

    COPY ERI ASIAYHTEYDESTÄ:
    Kannattaisi vaatia apulaisvaltakunnansyyttäjän jääväämistä heti istunnon alussa, koska

    1. 
    Kiihotuksesta kansanryhmää vastaan on säädetty otsikon alla ( rikoslain 11 luvun otsikko):
    ”Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaa”.  

    Haasteesta ei käy ilmi onko kyseessä sotarikos vain rikos ihmisyyttä vastaan. 

    Ei voi puolustautua kun ei tiedä edes kummasta on kyse.

    —————————————-

    2. Haasteessa ei ole mainittu mitä kansanryhmää on kiihotettu (Muslimit ei ole kansanryhmä).

    Ei voi puolustautua, kun ei tiedä edes että mistä kansanryhmästä on kyse.

    Kansanryhmän määritelmä

    Sanakirja:
    Ryhmällä tarkoitetaan suomenkielessä (pienehköä) joukkoa toisiaan lähellä olevia ihmisiä, jotka käsitetään yhteen kuuluvaksi kokonaisuudella.

    Sanakirja:
    Kansa: kulttuuriltaan ja us. myös hallinnoltaan ja kieleltään yhteen kuuluva ihmisryhmä;

    Kansanryhmän määritelmä

    Ryhmällä tarkoitetaan suomenkielessä (pienehköä) joukkoa toisiaan lähellä olevia ihmisiä, jotka käsitetään yhteen kuuluvaksi kokonaisuudella.

    Eli
    1. joukon pitää olla pienehkö
    2. toisiaan lähellä
    3. jotka käsitetään yhteen kuuluvaksi kokonaisuudeksi

    Esim. Juutalaiset ei ole pienehkö joukko toisiaan lähellä olevia ihmisiä. 

    Wikipedia:
    Juutalaiset ovat ympäri maapalloa levittäytynyt alun perin seemiläinen kansa.

    Nykyään juutalaisia elää eri puolilla maapalloa hieman laskutavasta riippuen noin 13,8–14,5 miljoonaa. Suurimmat yhteisöt vuonna 2010 asuvat Israelissa (n. 5,7 miljoonaa) ja Yhdysvalloissa (n. 5,3 miljoonaa). Suomessa asuu noin 1 100 juutalaista

      —————————————-  

    3. Laki oikeudenkäynnissä rikosasiasioissa 5 § mukaan haastehakemuksessa on ilmoittettava ne lainkohdat, joihin syytteet perustuu. 

    Huomattava on että ”lainkohdat” on monikossa ja ”ilmoitettava” on komparatiivissa eli käskymuodossa. Valtakunnansyyttäjä olisi pitänyt ilmoittaa kaikki lainkohdat, joihin syytteet perustuu. Laillinen haaste on oikeudenkäynnin ehdoton peruste!

    Suomenrikoslain 1 luvussa on säädetty Suomen rikoslain soveltamisalasta. Eli
    jos suomalaisen ulkomailla tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen
    rikoslakia, niin se perustuu Suomen rikoslain 1 lukuun.  

    Valtakunnansyyttäjä asetti XXX syytteeseen kahdesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Missään niistä ei ole mitään
    mainintaa siitä, että mihinkä Suomen rikoslain 1 luvun pykälään perustuu se, että
    sovellettaisiin Suomen rikoslakia.  

    Haasteessa ei ole kerrottu että minkä pykälän mukaan streemaajaan mukan soveltuu Suomen rikoslaki. 

    – Suomen rikoslain 1 luvun mukaan Suomen rikoslaki soveltuu vain jos ”on tenyt rikoksen.” 

    Streemaaja on vasta rikoksesta epäilty. 

    Haasteessa ei ole mainittu sitä Suomen rikoslain 1 luvun pykälää, jonka mukaan Suomen rikoslaki (muka ) soveltuu

    ”Perustua” tarkoittaa sanankirjan mukaan: 
    Pohjautua, rakentua, nojautua.

    https://www.suomisanakirja.fi/perustua 

    Suomen rikoslain 1 luvussa on säädetty Suomen rikoslain soveltamisalasta. Sen mukaan Suomen rikoslakia sovelletaan jos ”on tehty rikos.”

    Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artikelassa on säädetty että:
    Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.

    XXX on nyt syytettynä, joten virkamiesten  ( mm. tuomareiden ja syyttäjien )  on pidettävä Iljaa syyttömänä, joten ne eivät saa katsoa että XXX”olisi tehnyt rikoksen” ja siten soveltaa Iljaan Suomen rikoslakia esim. syyttää XX:ä. 

    Vertaa:

    Asianajajaliiton lausunto eduskunnalle vuodelta 2003:

    Lain sanamuodoissa tulee ottaa huomioon yleinen syyttömyysolettama. Tämän vuoksi laissa ja sen
    perusteluissa sanan rikoksentekijä tulee olla muodossa rikoksesta epäilty ja sana rikos muodossa epäilty rikos.

    http://www.asianajajaliitto.fi/viestinta/tiedotteita_ja_lausuntoja/arkisto/2003?737_m=942

    Kyseinen Asianajajaliiton lausunto koski tätä hallituksen esitystä : Rikoksen johdosta tapahtuva luovuttaminen Suomen ja muiden EU-maiden välillä  

    Rikoslaki
    1 luku 
    Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta
    1 § 
    Suomessa tehty rikos
    Suomessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia.

    6 § 
    Suomalaisen tekemä rikos
    Suomen kansalaisen Suomen ulkopuolella tekemään rikokseen sovelletaan Suomen lakia.
    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001  

     

    ——————————- ——————————- ——————————-

    4. Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Oikeus saada riittävästi aikaa valmistella omaa puolustustaan.

    Kannattaa vaatia Apulaisvaltakunnansyyttäjän jääväämistä myös sillä perusteella, ettei ole ollut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaista oikeutta valmistautua oikeudenkäyntiin. Ei ole annettu riittävästi aikaa valmistella puolustusta.

    6 artikla

    Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
    3. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:

    oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan
    https://finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063#idp448199600   

  2. De witt halusi ottaa selfien mutta tuomari ei antanut veikö tuomari myös de witin tikkarin ? Miksi de witt tahtoi ottaa selfien? 🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣 no nyt on marcoa kohdeltu väärin 🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣

  3. Tämä on uusi normaali

    – Syytetty on haettava kotoaan yöllä ja salaa.
    – Syytteet ovat salaisia.
    – Oikeudenkäynti on salainen.
    – Tuomiot ovat salaisia.

    Epäilty vain ikään kuin katoaa keskuudestamme.

    – Jos lähtee kyselemään perään joutuu itse salaisen oikeudenkäynnin kohteeksi.

  4. No niin… Kuten Marcokin huomaa niin jutut ovien pielissä ja ”tolpassa” (joka on miinaharavan jälkeen) ovat varustettu nimillä ja muilla tunnistetiedoilla.

    Nyt ei muuta kuin aamulenkki aina 8:30 käräjäoikeuden kautta siten että otatte ylös/valokuvaatte tolpan jutut. matkahan ei ole pitkä. Eikä aamulla vielä ole juuri ketään paikalla paitsi vartijat. Niistä juttulapuista saa kummasti tietoa siitä mitä päivän mittaa käsitellään. Ja sieltä tulee yllättäviäkin nimiä rikoslain pykälineen vastaan.

    Vinkki… tiistait on yleensä pyhitetty seksualisrikosten käsittelyyn.

Vastaa käyttäjälle Siiri Peruuta vastaus

Your email address will not be published. Required fields are marked*