Lukija kirjoittaa:
Tohtori Edward Dutton kertoo miten feminismi ei voimaannuta naisia, vaan vie valtaa pois naisilta ja vahingoittaa naisten omia evolutiivisia etuja.
Dutton kertoo kuinka miesten johtama patriarkaatti itse asiassa tuo naisille valtaa ja edistää heidän etuja.
1900-luvun alussa jotkut konservatiivinaiset varoittivatkin muita naisia, että he ovat tekemässä suuren virheen lähtemällä mukaan feminismiin ja suvakismiin ja nämä naiset olivat tässä täysin oikeassa. Nämä harvat naiset nimenomaan varoittivat muita naisia siitä, että he ovat vahingoittamassa omia evolutiivisia etujaan.
Dutton on aiemmin kertonut kuinka naiset itse luovat miesten johtaman patriarkaatin ajamalla naisten omia etuja. Miehet ovat nimittäin kehittyneet harrastamaan seksiä niin monen naisen kanssa kuin suinkin mahdollista, kun taas naiset pyrkivät sitouttamaan miehen itseensä eli käyttämään kaiken aikansa ja resurssinsa vain naiseen ja hänen lapsiinsa.
Miestä alkaa kiinnostamaan naisen henkiset ominaisuudet, henkinen tasapaino ja yhteensopivuus vasta, kun mies pakotetaan sitoutumaan yhteen naiseen. Tällöin hän myös muuttuu paljon valikoivammaksi naisen suhteen.
Dutton kertoo kuinka samalla kun miehet lähtökohtaisesti eivät välitä lapsen äidistä, koska raskaudella ei ole ollut miehelle hintaa varsinkaan luolamiesaikoina, niin naiselle taas raskaus ja kumppanin valinta ovat olleet valtava riski. Siis suorastaan elämän ja kuoleman kysymys. Ne naiset jotka ovat osanneet valita terveimmät, johtavimmat, kyvykkäimmät ja sitoutumishaluisimmat miehet ovat jatkaneet perimäänsä ja sukuaan. Naiset ovat siis kehittyneet haluamaan ja valitsemaan johtavia, kyvykkäitä miehiä.
Tämä naisten ja miesten välinen evolutiivinen kilpajuoksu on johtanut siihen, että mies on halunnut varmistua, että naisen väittämä lapsi on varmasti miehen oma lapsi. Tämä johtaa patriarkaattiin, koska varmistuakseen miehen elättävän vain omia jälkeläisiään ja sitoutuessaan naiseen ja lapsiinsa miehet alkavat kontrolloida naisten seksuaalista käyttäytymistä, jotta he voivat olla varmoja, että naisten lapset ovat varmasti heidän omia geneettisiä lapsiaan.
Miesten harjoittamaa naisten seksuaalista kontrollia ovat esimerkiksi naisten huivit, se etteivät naiset voi liikkua täysin miten haluavat jne.
Mitä enemmän miehet voivat uskoa elättävän omia jälkeläisiään, sitä enemmän miehet käyttävät aikaansa, huomiotaan ja resurssejaan naisiinsa ja lapsiinsa. Näin Duttonin mukaan patriarkaatti valikoituu luonnonvalinnassa.
Patriarkaatin kehittyessä miehet alkavat valitsemaan naisia kumppaneikseen jotka suostuvat alistumaan miehilleen ja pyrkivät miellyttämään miehiään, kun taas miehisemmät, riitaisat feministit poistetaan perimästä, koska johtavat miehet eivät ole halunneet naisia jotka ovat olleet miehekkäitä ja riitaisia miehiään kohtaan.
Pohjoisten kansojen geneettisesti terveet naiset ovatkin valitsemilleen miehille alistuvia ja haluavat miellyttää eri tavoin miehiään, kun taas mutanttinaiset ovat näitä riitaisia, miehekkäitä ja miehiä vastustelevia naisia.
Duttonin mukaan tämä luo naisten keskuudessa kilpajuoksun, jossa naiset muuttuvat koko ajan yhä patriarkaalisemmaksi ja patriarkaalisemmaksi.
Dutton kertoo kuinka naiset ovat näin myös kehittyneet miesten valtaan, ollen miesten suojelemia ollen aviomiestensä, perheidensä ja muiden miesten suojelemia ja huolehtimia. Duttonin mukaan naiset ovat näin kehittyneet enemmän tulkitsemaan ympäristöään ja vallitsevia olosuhteita. Dutton kertoo kuinka naiset ovat kehittyneet tarvitsemaan eräänlaista tiekarttaa ja ympäristön painetta toimimaan evolutiivisesti optimaalisella tavalla, kun taas miehet toimivat enemmän vaistojensa mukaan ja eivät tarvitse tällaista tiekarttaa yhtä paljon.
Naiset ovatkin luontaisesti relativisteja, eli näkevät maailman miehiä paljon suhteellisemmin ja elävät eräänlaisessa fantasiamaailmassa ympäristön ohjaamana, kun taas miehet näkevät maailman todellisuuden ja oikeiden havaintojen kautta.
Duttonin mukaan näin patriarkaatti liittyy yhteen uskonnon ja uskonnollisuuden kanssa. Saadakseen valtaa ja statusta yhteiskunnassa naiset osoittavat sitoutumistaan ja uskollisuuttaan ryhmälle, sekä tuovat esille voimakasta uskoaan Jumalaan ja Hänen sääntöihinsä. Miehet puolestaan ovat luonnostaan kiinnostuneet näistä erittäin uskonnollisista ja uskollisista naisista.
Dutton kertoo myös kuinka on epäluonnollista, että kaksi vierasta ihmistä vain tapaavat ja pariutuvat keskenään. Vielä viime aikoihin asti avioliitot olivat tavalla tai toisella järjestettyjä tai aivan vähintäänkin ystävät parittivat ihmisiä keskenään. Näin perheillä ja ystävillä oli geneettinen intressi ja sosiaalinen hinta, kun he parittivat jonkun perheelleen tai ystävälleen. Kaksi toisilleen tuttua perhettä esimerkiksi keskustelivat, että ”Eikö olisi hienoa jos teidän tyttärenne olisi meidän poikamme kanssa?” ja nämä perheet järjestäisivät lapsensa tutustumaan toisiinsa.
Ihmiset ovatkin kehittyneet järjestettyihin avioliittoihin tavalla tai toisella.
Dutton kertoo seuraavaksi kuinka geneettisesti lähekkäin olevat ihmiset ja tällaisten ihmisten lapset luottavat toisiinsa enemmän, rakastavat toisiaan enemmän ja sitoutuvat toisiinsa voimakkaammin. Aviomies luottaa ja rakastaa vaimoaan voimakkaammin ja alkaa antamaan tälle ja lapsilleen enemmän resurssejaan.
Dutton kertoo myös kuinka näin nainen alkaa voimistumaan patriarkaatissa, koska hän ja hänen lapsensa alkavat hyötymään aviomiehensä resursseista ja statuksesta. Käytännössä mies alkaa saamaan aviovaimoltaan seksiä sitoutumistaan vastaan ja tästä tulee naisen ase miestä kohtaan. Näin mies alkaa tekemään vapaaehtoisesti yhä enemmän mitä nainen haluaa. Koska mies on hyvin voimakkaasti sitoutunut vaimoonsa, hän ei luultavasti jätä vaimoaan. Näinkin nainen saa siis valtaa patriarkaatissa.
Duttonin mukaan koska aviomies ja vaimo ovat tulleet statukseltaan samantasoisista perheistä, on ollut epätodennäköistä, että mies on jättänyt vaimoaan. Koska perheet ovat olleet keskenään hyvin läheisiä, viime kädessä naisen perhe on voinut pitää aviomiehen kurissa. Huonon aviomiehen varalta naisella on myös ollut varasuunnitelmana hänen oma perheensä, joka on ollut hänen miehensä perheen kanssa samalla status tasolla ja joka on siten viime kädessä voinut suojella naista.
Duttonin mukaan tämä on ollut mahdollista, koska perhe ja suku ovat olleet hyvin tärkeä osa ihmisen identiteettiä yhteiskunnassa jota on tukenut uskonnollisuus.
Dutton kertoo kuinka näin naisella oli armeija liittolaisia suojanaan. Ihmiset elivät aiemmin pienissä ja tiiviissä kyläyhteisöissä, joissa naiset pystyivät helposti saamaan yhteyden liittolaisiinsa.
Varsinkin kristinusko toi naisille hyvin paljon suojaa ja valtaa, koska naiset ja lapset olivat kristinuskon aivan ydin ja perusta. Kristittyjen naisten kannattikin tuodavoimakasta kristinuskoaan esille, jolloin tällainen huono aviomies olisi saanut pahimmassa tapauksessa koko kylän vihat niskoilleen kaltoinkohdellessaan hyvin kristittyä ja kunnollista naista. Kristinusko pakotti myös miehet yksiavioisiksi ja sitoutumaan yhteen naiseen. Tämä selittääkin osaltaan hyvin miksi varsinkin kristinusko veti naisia mukaan kirkkoon.
Dutton kuvailee kuinka loppujen lopuksi avioliittoseremoniassakin on pitkälti kyse yhden suvun naisen antamisesta toisen suvun miehelle. Suvut samalla korostavat, että miehen on parasta kohdella naista hyvin tai miehelle käy huonosti. Avioliittoseremoniassa on pitkälle kyse siis myös siitä, että suvut näyttävät symbolisesti voimaansa. Näin naisella on valtaa mieheensä sukunsa kautta, joka suojelee naista ja tämän etuja.
Dutton kertoo kuinka nainen olisi normaalisti haavoittuva ja täysin miehensä armoilla avioliitossa, mutta tässä asiamerkityksessä naisella on kuitenkin koko suku takanaan turvaamassa, että naiselle ei lopulta tapahdu mitään ja joka suojelee naisen etuja ja turvallisuutta. Sukunsa takia mies ei voi tehdä mitään näistä negatiivisista asioista vaimolleen, jolloin nainen muuttuu sukunsa ansiosta miestään voimakkaammaksi. Naiset, perhe ja suku ovat lopulta patriarkaatin ydin ja perusta.
Seuraavaksi Dutton käy läpi miten feminismi tuhoaa myös naisten patriarkaatin kautta saavuttaman vallan. Aiemmin sukujen ja perheiden maineet olivat erittäin tärkeitä ja jos naista pidettiin esimerkiksi huorana tai prostituoituna, suvun ja perheen maine kärsi. Suvun ja perheen maine oli aiemmin kaikki kaikessa, jolloin niistä pidettiin hyvää huolta ja ihmiset tekivät elämässään valintoja jotka edistivät heidän sukujensa ja perheidensä etuja.
Feminismi kuitenkin muutti kaiken. Ensinnäkin feminismi saa naiset hakeutumaan työ ja opiskelu-urille, joka tarkoittaa vähemmän lapsia ja vähemmän veljiä ja isiä, jotka suojelisivat ja huolehtisivat siskoistaan ja serkuistaan. Kun naiset hakeutuvat tekemään niin sanottua uraa ja opiskelevat, he siirtyvät evolutiivisesti täysin epäsopivalle polulle, jossa ei ole ollenkaan miehiä, jotka pitäisivät huolta naisesta ja tämän lapsista. Toisekseen naisen perhe ja ystävät eivät valitse naiselle evolutiivisesti hyvää ja sopivaa kumppania, vaan naiset itse valitsevat miehensä.
Tämä feministinen asetelma johtaa siihen, että naiset alkavat toimimaan evolutiivisesti hyvin äärimmäisellä tavalla: He alkavat etsimään miehiä vain statuksen mukaan. Duttonin mukaan statukseltaan alhaiset, mutta hyvännäköiset naiset alkavat naida korkean statuksen miehiä.
Dutton kuvailee kuinka juuri tämä asetelma näkyy nyt Tinderissä ja muissa vastaavissa palveluissa: Varsinkin matalan statuksen eli heikosti koulutetut hyvän näköiset naiset naivat vain korkean statuksen miehiä. Näin Duttonin mukaan naiset menettävät kaiken valtansa: He naivat korkean statuksen miehiä ja heidän perheensä ja sukunsa eivät voi auttaa heitä. He ovat kaukana perheistään, jos he kokevat ongelmia.
Dutton kertoo kuinka feminismin lopputuloksena naisista tulee lapseton tai hänellä on hyvin vähän lapsia. Hänellä ei ole myöskään minkäänlaista suvut tukea ja turvaa.
Globalistit ovatkin korvanneet patriarkaatin ja miehet vahvalla valtiolla ja työpaikoilla:
1) Naiset eivät tarvitse aviomiestä ja sukuaan, koska heillä on vahva valtio, joka pitää heistä huolta. Heillä on poliisi joka antaa turvaa, sosiaaliturva, oikeusjärjestelmä, työpaikat jne., jolloin he eivät tarvitse miehiä fyysisen tai taloudellisen turvan saamiseen.
2) Naiset tarvitsevat miehiä vain seksiin ja lisääntymiseen. Tosin nyt ei siihenkään, koska feministi voi tulla satunnaiselle miehelle raskaaksi tai keinohedelmöittää, sillä valtiohan pitää naisesta joka tapauksessa huolta.
Kaikkeen mihin naiset ovat normaalisti tarvinneet miehiä ja patriarkaattia, on korvattu valtiolla ja suuryrityksillä.
Tässä on vain se ongelma, että feministi tulee joskus vanhaksi ja jos hänellä ei ole aviomiestä ja lapsia, hän on täysin riippuvainen valtiosta. Jos valtio kaatuu ja syntyy konflikti, hänellä ei ole aviomiestä, lapsia eikä edes sukuaan. Jos hän jää työttömäksi, hän on täysin riippuvainen valtiosta. Jos hän hankkiutui raskaaksi, hän on täysin riippuvainen valtiosta. Valtiotalouden romahduttua sodan tai talouskriisin seurauksena nämä naiset tulevat jäämään täysin tyhjän päälle, he tulevat olemaan täysin alisteisia valtiolle ja kukaan ei tule auttamaan yksinäisiä naisia!
Dutton kertoo seuraavaksi esimerkiksi juutalaisen Harvey Weinsteinin, joka käyttäytyi hyvin sikamaisesti ja pisti vielä Mossadin agentit uhkailemaan ja kiristämään naisia.
Dutton kertoo lopuksi kuinka naiset ovat miehiä kehittyneempiä elämään patriarkaatissa, siihen että heitä ohjataan evolutiivisesti oikeaan suuntaan ja heistä pidetään huolta. Geneettisesti terveet naiset haluavat alistua valitsemilleen miehille, totella miehiään ja haluavat, että heistä pidetään hyvää huolta, sekä naiset pyrkivät miellyttämään miehiään eri tavoin sitouttaakseen miehet naisiinsa.
Dutton kertoo myös kuinka feminismi on saanut naiset nykyiseen asemaansa. Feminismi on johtanut naiset ahdistelun uhreiksi ja tappaa naisia, koska kukaan ei enää pidä heistä huolta eikä kannusta heitä hyvään elämään.
Duttonin yhteenveto feminismistä onkin:
Feminismi on roskaa. Naisilla on valtaa miesten patriarkaatissa.