Laiton Lehti?

 

Kaikille aitokansallismielisille 2016 oli suuri vuosi: Britanniassa enemmistö äänesti kansanäänestyksessä Brexitin puolesta.

 

Myös Suomessa innostuttiin ja Sebastian Tynkkysen johdolla persunuoret alkoivat kerätä kannattajakortteja Fixit-äänestyksen puolesta.

 

 

Aluksi kortteja tulvi. Ei kuitenkaan kestänyt kauaa, kun kävi selväksi Soinin vastustavan Fixit-projektia.

 

Lisäksi Halla-aho ja Huhtasaari kieltäytyivät nostamasta sormeakaan Fixit-projektin puolesta. Tuskin auttoivat keräämään yhtäkään korttia.

 

Tynkkynen tajusi mistä tuulee ja lopetti korttien keräämisen. Tämäkään ei kuitenkaan riittänyt, vaan persut myös sabotoivat Fixitiä vaativia Rajat Kiinni ja Suomi Ensin -mielenosoituksia. Tämä erimielisyys Fixit-projektista johti aitokansallismielisen liikkeen hajautumiseen ja moniin ristiriitoihin, jotka jatkuvat tänäkin päivänä.

 

 

Se mitä vähemmän tiedetään on Riikka Purran rooli. Purra nimittäin tuli puskista persuihin poliittiseksi suunnittelijaksi 2016 keskellä Brexit-kuohuntaa. Se oli Purra, joka teki parhaansa jarruttaakseen persuissa alkanutta Brexit- ja Fixit-innostusta.

 

Tosin tämä ei ole yllättävää, koska Purra nimenomaan hankittiin persuihin tukahduttamaan kentän ääni ja tekemään siitä ”sivistyneempi” ja ”realistisempi”. Hänestä tuli persujen ensimmäinen poliittinen suunnittelija eli käytännössä hänen tehtävänään oli saada kenttä tottelemaan puoluetoimiston käskyjä. Tätä pidettiin välttämättömänä varsinkin, kun persut olivat hallituksessa.

Poliittisena suunnittelijana hän sai valita toimenkuvansa vapaasti, sillä hänellä ei ollut edeltäjää. Purran panos taustavaikuttajana puolueen strategioihin, ohjelmatyöhön, viestintään ja toimijoiden osaamisen kartuttamiseen on ollut merkittävä. (Aamulehti, korostukset lisätty.)

 

 

Täysin kokematon Purra valittiin hyvin vaikutusvaltaiseen tehtäväänsä suhteidensa avulla eräänlaisena kompromissiehdokkaana. Toisaalta hänellä oli Homma-kytkentöjä Halla-ahoon, koska hän oli sekä fanattinen Natottaja että feministi, joka inhosi islamisaatiota. Toisaalta taas hänellä oli punavihreä tausta ja paljon kontakteja globalisteihin ja varsinkin ruotsinkieliseen pääomaan. Purra jopa kannatti fanaattisesti pakkoruotsia ja poliisivaltiolakipakettia. Tämä oli mannaa Soinille. Niinpä Purra sitten Orpon ja Sipilän siunauksella pistettiin laittamaan persujen liian isänmaallinen ja vapausmielinen kenttä kuriin.

 

Tietysti valtamedia tietää tämän kaiken, mutta on tietysti asiasta hissukseen, koska nimenomaan tukee Purran projektia. Tämän vuoksi valtamedia on vuosien ajan leiponut Purrasta persujen puheenjohtajaa. Persukenttä on ”sivistettävä”.

 

 

Purran rooli ruotsinkielisten kätyrinä ja aitokansallismielisyyden tappajana on yleisesti tiedetty myös kansallismielisessä kentässä, mutta tästä huolimatta juuri kukaan ei uskalla häntä kritisoida. Miksi?

 

Ensinnäkin hän osaa olla henkilökohtaisella tasolla miellyttävä ja sivistynyt. Tämä on harvinaista persuissa. Moni persujuntti on haltioissaan, jos tyylikäs nainen antaa hänelle yhdenkin hymyn.

 

Toiseksi, Purra pystyy lahjomaan yksittäisiä persuja monenlaisilla lupauksilla ja asemilla persujen byrokratiassa, järjestöissä ja vaalien ehdokasasetteluissa. Jokainen tajuaa, että pysymällä hyvissä väleissä Purran kanssa pääsee helpommin herrahissiin.

 

Kolmanneksi, ihmiset pelkäävät. Persujen organisaatiota on viime vuosina jo keskitetty niin paljon, että monet pelkäävät joutuvat työnnetyksi ulos tai ainakin sivuraiteille.

 

 

Ennen vanhaan persujen organisaatio oli hyvin väljä ja puoluetta johdettiin Soinin karismalla ja työllä. Soini käytännössä koko ajan pyöri ympäri Suomea kaikissa kissanristiäisissä synnyttämässä lojaalisuutta johtajalle. Tämä on tyypillistä populistisille puolueille. Silllä on sekä hyviä että huonoja puolia, mutta ainakin se sallii suht suuren vapauden puolueen sisällä ja synnyttää eräänlaisen kansanliikkeen. Purra on kuitenkin tuonut puolueeseen byrokraattisen sentralismin, jolla nimenomaan tapetaan kansanliikemäisyys.

 

Itse asiassa persuissa on nyt voimassa sekä johtajanpalvonta että keskitetty byrokraattinen organisaatio. Eli käytännössä valta on nyt tuplakeskitetty puoluetoimiston käsiin. Tämä on tietysti huono asia, jos haluaa synnyttää kansanliikettä, mutta hyvä asia, jos tärkeintä on ”öyhöttäjien” harjaaminen ja hallitukseen pääsy.

 

Ja sehän on nimenomaan tärkeintä Purralle. Hän haaveilee ministerin tai jopa pääministerin urasta. Hän haluaa tehdä persuista samanlaisen vakiintuneen hallituspuolueen kuin Kokoomuksesta ja Keskustasta. Lisäksi hän uskoo voivansa lohkaista niistä molemmista itselleen palan. Näin olisi periaatteessa mahdollista tehdä persuista Suomen suurin puolue jopa 25% kannatuksella.

 

Toisaalta tämä edellyttäisi kolmea asiaa:

1. Maltillistetaan linjaa niin, ettei vain vahingossakaan astuta ns. yleisen mielipideikkunan (Overtonin ikkuna) ulkopuolelle. Ei vaikka globalistit ja valtamedia sitä jatkuvasti siirtävät suvakimpaan ja globalistisempaan suuntaan.
2. Houkutellaan naisäänestäjiä maltillisemmalla linjalla ja pridemyönteisemmällä imagolla. (Persujen äänestäjistä naisia nyt vain 25-30%)
3. Hiljennetään tai poistetaan puolueesta aitokansallismieliset ja muut riistoteoriaan uskovat ”öyhöttäjinä” ja imagohaittoina.

 

Purran mukaan puolueen tehtävänä ei ole siirtää Overtonin ikkunaa, vaan pysyä sen sisällä. Vain näin päästään hallitukseen ja ”suuriin pöytiin”.  Tämän takia ei voida myöskään liikaa ”öyhöttää” Suomen poliittisesta (EU), sotilaallisesta (Natoyhteistyö), taloudellisesta (euro ja BIS), oikeudellisesta (kv. sopimukset), kulttuurisesta (multikultti, pridetys), kansanterveydellisestä (lääkemafia, korona- ja ilmastonmuutoshysteria) ja geneettisestä (matut) itsenäisyydestä ja sen puutteesta.

 

 

Ei voida myöskään yrittää toteuttaa Fixitiä edes asteittain. Ei vaikka persujen olisi helppoa järjestää ensin kansanäänestys euroerosta. Sitten, kun se todennäköisesti voitetaan, niin olisi helpompi voittaa myös kansanäänestys EU:sta eroamisesta. Varsinkin, kun tässä vaiheessa olisi varmaan jo syvä kansainvälinen lama päällä. Tämän jälkeen voitaisiin sitten vielä iskeä korruption ja pankkikartellin kimppuun mm. Totuuskomissiolla.

 

Monet persut Huhtasaari ja Hakkarainen mukaanlukien alkoivat innostua tästä täysin realistisesta Fixit- ja Totuuskomissio-projektista, mutta sitten puoluetoimisto Purran johdolla raivoisasti pisti jarrut päälle. Huhtasaari ja Hakkarainen karkoitettiin europarlamenttiin, jotta Purra ja puoluetoimisto saisi ”työrauhan”.

 

 

Purran johdolla Totuuskomissio- ja Fixit-projekti tukahdutettiin, koska pitää olla ”realisti”. Samasta syystä Purra oli myös lopettamassa elvytyspaketin jarrutuskeskustelua. Purra on niin ”realisti”, ettei edes korruptio ja suvakkien vaalivilppi kiinnosta. Ei ole oikea aika miettiä liikaa moisia asioita varsinkin, kun pitää miettiä takaisin hallitukseen pääsemistä.

 

Mitä siitäkin tulisi, jos puolueen päätehtävänä olisi saada Suomi itsenäiseksi taistelemalla korruptoituneiden virkamiesten, suuryritysten ja pankkien johtamaa globalisaatiota vastaan. Sitä paitsi suurpääoma suuttuisi ja sehän pysäyttäisi Suomen integroitumisen Purran ja koko puolue-eliitin ihailemaan länsiblokkiin.

 

 

Tämä Purran haluttomuus lähteä kunnolliseen EU:ta tai edes euroa ja korruptiota vastustavaan projektiin on yleistä tietoa, mutta siitä huolimatta monet älykkäätkin persut kannattavat Purraa. Miksi?

 

Kahdesta syystä: Ensinnäkin harvat älykkäät persut on helppo neutraloida houkuttelemalla heitä persujen uuteen herrahissiin. Toiseksi, näille syötetään utopistista salaliittoteoriaa: Purra on kuulemma kahdessa vuodessa kääntynyt pakkoruotsia kannattavasta valtaeliitin kätyristä ihan ihka aidoksi kansallismieliseksi. Oikeasti hän vain sabotoi aitokansallismielisiä Totuuskomissio- ja Fixit-projekteja, koska haluaa hämätä valtaeliittiä ja varsinkin Kokoomusta. Niinpä nyt ei ole oikea aika puhua Fixitistä tai edes eurosta ja korruptiosta. Kansa ei ole vielä valmis!

 

 

No, mites selitätte sen, ettei Purra ole suostunut käyttämään senttiäkään persujen miljoonakassasta EDES eurovastaisiin valistuskampanjoihin??

 

Jos kansa ei muka ole valmis kansanäänestyksiin, niin miksei sitä voi yrittää saada valmiiksi valistuskampanjoilla?

 

 

Miksei ole koskaan oikea aika edes valistaa kansaa? Ei esimerkiksi paljon maksaisi kertoa kansalle seuraavia faktoja:

 

1. Euro on synnyttänyt Suomeen yli vuosikymmenen laman.

 

2. Euron kautta Suomi on sitoutunut takaamaan paljon suurempia velkoja kuin mitä jopa suorien velka- ja elvytyspakettien kautta. Eurounioni on vielä suurempi velkaunioni kuin EU itsessään, joskin sekin on muuttumassa yhä suuremmaksi velkaunioniksi. Yhdessä ne muodostavat todellisen hirttosilmukan.

 

3. ENEMMISTÖ jopa virallisista taloustieteilijöistä pitää euroa Suomen taloudelle haitallisena. Tämä euron haitallisuus on niin päivänselvää, etteivät edes useimmat viralliset eli valtion ja pankkien ostamat korruptoituneet taloustieteilijät kehtaa valehdella asiasta. Kaikilla muilla pohjoismailla on oma valuutta ja niiden talouskasvu on ollut paljon parempaa kuin Suomen, joka päivänselvästi kärsii eurosta.

 

Miksei edes näitä aakkostason asioita voi kertoa kansalle kunnon mainos- ja valistuskampanjalla? Paavo Väyrynen on näistä eurofaktoista yrittänyt kertoa, mutta yhteistyön sijasta Purra ja persut vain hyökkäsivät hänen kimppuunsa yhdessä valtamedian kanssa.

 

 

Miksi?

 

Koska persujohto ja varsinkaan Purra ei halua keikuttaa pankkiirien johtamaa valtaeliitin venettä. Purra ei halua mitään trumppilaisuutta tai edes faragelaisuutta, vaan ”sisäsiistin” puolueen, jonka kokoomuksen ja RKP:n globalistit hyväksyvät hallituskumppaniksi yhdessä leikkaamaan suomalaisilta.

 

Luonnollisesti tämä myös tuhoaisi persut, mutta sille ei voi mitään. Tärkeintähän on, että Riikka Purra pääsee keikuilemaan parrasvaloihin ministeriksi tai peräti pääministeriksi Audin takapenkille.