Marco de Wit 10 elokuun, 2021
Jaa artikkeli
Share on VK
VK
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook

 

On kahdenlaista rokotekriittisyyttä: Valistunutta ja vaistonvaraista.

 

Vaistonvarainen rokotekriittisyyskin on usein perusteltua siinä mielessä, että valtiota ei kannata uskoa. Tämä onkin johtanut siihen, että vähemmän koulutetut ja alhaisemman keskimääräisen älykkyysosamäärän omaavat ovat usein realistisempia. Alaluokalle on esimerkiksi vaikeampi saada uskomaan 33 sukupuoleen tai vaaralliseen ilmastohätätilaan, koska heitä on vaikeampi saada uskomaan kaikenlaiseen suvakismiin ja valtiouskovaisuuteen.

 

Sama ilmiö osittain myös selittää miksi Amerikassa mustat ja maahanmuuttajat eivät usein niin innokkaasti suostu ottamaan rokotteita. He eivät luota valtioon. Koripalloilija Denis Rodman on tästä hyvä esimerkki.

 

 

 

Tämä kaikki on johtanut erikoiseen tilanteeseen. Rokotekriittisiä ovat kaikista älykkäimmät ja kaikista vähemmän älykkäämmät, kun taas keskivertoälykkyyden omaavat uskovat kaiken mitä valtio sanoo.

 

 

 

 

 

Koronauskovainen lähde:

 

Jaa artikkeli
Share on VK
VK
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook

7 thoughts on “Miksi mustat ovat rokotekriittisiä?

  1. Näin tämä tilanne on kuten Laiton Lehti uutisoi. Yhdysvalloissa korkeimmin koulutetut, eli älykkäimmät rokotuttavat vähiten lapsiaan! Myös venäläiset ovat suurelta osin kieltäytyneet menemästä piikille, vaikka valtion johto yrittää pakottaa kovin toimin.

  2. Eli Marcoliini on oikeasti musta. Tämä selittää niin paljon. Onko artikkelin kuva nuoruusvuosilta?

  3. Matemaattisesti vähälahjainen voisi ajatella tuosta 2. kuvasta, että aasialaiset ottavat rokotteita vähemmän kuin valkoiset. Näin on tietenkin absoluutisesti laskettuna, mutta ei välttämättä, jos huomioitaisiin aasialaisten osuus USA:n väestöstä. Mustien osuus on luokkaa 14%, jolloin 9% osuus rokotuksista tarkoitttaa, että mustista n. 64% on ottanut rokotuksen.
    Kiinnostaisi toki tietää, mikä on artikkelin kirjoittajan oma ÄO.

  4. Itselläni varmaan autismin kirjolaisuus tekee sen, miksi uskallan kiinnostua mitä poikkeavammista asioista ja tämänkin hetkiset asiat taitaa myös poiketa valtavirrasta. En nyt väitä, että tämä olisi automatio. En väitä diagnoosini olevan immuuni lammastelulle. Toki nykyään viisaammat vaikenee, mutta minä en.

    Ero kuitenkin perusterveeseen on se, että minunlainen ihminen yleensä erottuu muista olla välittämättä yleisestä mielipiteestä tai normista. Tämä pätee niin harrastuksiin, seksuaalisuuteen, kiinnostuksen kohteisiin jne.

    Koen jotenkin erottuvani ikätovereista. Ihan jo 19-vuotiaanakin koin samaa tunnetta lukiessani poliittisista aiheista, kun muut samanikäiset ravasi baareissa. En ole esimerkiksi jääkiekosta kiinnostunut, vaikka muut siitä kiinnostuu. Ehkä olen joissain kiinnostuksen kohteissa ollut ”vanhempi”, myös lapsena.

  5. Ehkäpä nämä ”vähemmän koulutetut” ovatkin sitten katuviisaita ja osaavat ajatella maalaisjärjellä eli ajattelevat omilla aivoillaan.

Leave a comment.

Your email address will not be published. Required fields are marked*