Marco de Wit 25 tammikuun, 2023
Jaa artikkeli
Share on VK
VK
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook

 

 

Laittoman Lehden missiona on selvittää ja kertoa miten maailma toimii ja ketkä sitä hallitsee. Tässä lyhyet versiot eli mikro-, mini- ja midinarratiivi.

 

Kuka hallitsee maailmaa? Valtaeliitin historia tiivistettynä: Mikro, mini, midi, maxi ja meganarratiivit!

 

 

Tässä useamman sivun pituisen maxinarratiivin ensimmäinen osa ja sen rahakone-ydinteesi, jonka ymmärtäminen edellyttää vain hiukan enemmän historian, taloustieteen ja maantieteen tuntemusta.

 

Kuka hallitsee maailmaa? Valtaeliitin historia tiivistettynä. Maxinarratiivin osa I: Rahakone

 

 

Tässä maxinarratiivin toinen eli tarkentava 1800-lukua koskeva osa, joka on vain loogista seurausta eliitin monopolistisesta rahakoneesta. [Eilen tähän artikkeliin lisättiin Saksan yhdistyminen.]

 

Kuka hallitsee maailmaa? Valtaeliitin historia tiivistettynä. Maxinarratiivin osa II: Rothschildit

 

 

Tässä puolestaan kolmas osa, joka osoittaa ettei Rothschildeillä ollut helppoa manipuloida Amerikkaa.

 

 

Amerikan sisällissota 

Rothschildit pyrkivät myös saamaan USA:n pankkijärjestelmän ja talouden haltuunsa, mutta epäonnistuivat monta kertaa mm. presidenttien Thomas Jeffersonin ja Andrew Jacksonin toimesta. Itse asiassa Jackson sai 1836 jopa lopetettua sekä pankkikartellin että keskuspankin. Kaiken kukkuraksi Jackson sai maksettua pois kaikki valtion lainat. Amerikasta oli tulossa todellinen vapauden maa. Ainoa häpeätahra oli etelävaltioiden orjuus, jota Rothschildit kovasti tukivat saadakseen edes jotain monopolivoittoja.

 

Myös orjuus oli katoamassa, joten Rothschildien oli tehtävä jotain. Niinpä he tukivat USA:n sisällissodan syntymistä 1861. Rothschildit menivät niin pitkälle, että käskivät kätyrinsä, etelävaltioita puolustaneen demokraatti-puolueen johtoon kuuluvan juutalaisen August Belmontin (oikea nimi Schönberg) tukevan republikaanisen presidentti Lincolnin sodanjulistusta separatistisille etelävaltioille. Rothschildit hyötyivätkin suuresti siitä, että sisällissodan aikana USA:ssa keskusvalta, verot ja valtion lainat nousivat aivan uudelle tasolle samalla kun pankkitoimintaa kartellisoitiin.

 

Yksi asia meni Rothschildeilta kuitenkin pieleen: He olisivat halunneet demokraattisen kenraali George McClellanin voittavan sisällissodan aikana pidetyt 1864 presidentinvaalit, koska silloin orjuus olisi todennäköisesti säilytetty eikä etelää olisi tuhottu. Näin Rothschildit olisivat saaneet kaiken haluamansa eli sekä etelän orjatalouden että pohjoisen kartellitalouden. Presidentinvaalit kuitenkin voitti republikaanien Abraham Lincoln. Hänelläkin oli hyvät suhteet Rothschildien johtamaan juutalaiseliittin, koska suuryrityksien lakimiehenä halusi myös lisätä yritystukiaisia, veroja ja valtion lainanottoa. Toisaalta Lincoln ei kuitenkaan ollut Rothschildien orja. Päinvastoin. Lincoln järkytti Rothschildejä monin tavoin.

 

1. Greenback-setelit

Lincoln suunnitteli ottaa rahan luomisen valtiolle painamalla ns. Greenback-seteleitä.

 

2. Mustat takaisin Afrikkaan

Lincoln suunnitteli lähettää Amerikan mustat takaisin Afrikkaan.

 

3. Liitto Venäjän kanssa

Lincoln pelkäsi Ranskan ja Britannian siirtyvän Etelävaltioiden puolelle, joten hän teki liiton Venäjän tsaarin kanssa. Pian tsaari lähettikin laivastonsa sekä San Franciscoon että New Yorkiin. Näin Ranska ja Britannia eivät uskaltaneet aloittaa sotaa varsinkin, kun USA olisi suurella armeijallaan voinut valloittaa Kanadan.

 

4. Protektionismi

Lincoln ei hyväksynyt vapaakauppaa, vaan halusi korkeat tullit amerikkalaisten yritysten suojelemiseksi.

 

 

Rothschildit saivat estettyä Greenbackien suurimääräisen painamisen, mutta toisaalta eivät saaneet luotua keskuspankkia, vaan ainoastaan löyhän pankkikartellin. Rothschildit saivat myös estettyä mustien lähettämisen Afrikkaan, koska pelkäsivät seuraavaksi vuorossa olevan juutalaisten poistamisen maasta. USA:n ja Venäjän liitolle Rothschildit eivät myöskään voineet mitään, joskin kostoksi järjestivät Lincolnin salamurhan.

 

Myöskään tulleille Rothschildit eivät kuitenkaan voineet mitään, koska kyse oli republikaanisen puolueen ydinajatuksesta. Republikaanit eivät nimittäin pitäneet veroista, mutta kylläkin tulleista. Niinpä tullit suuresti rajoittivat Rothschildien valtaa samalla, kun synnyttivät Amerikkaan suuria kartelleja ja niitä johtavia amerikkalaisia oligarkkidynastioita. Näiden ryöstöparoneiksi kutsuttujen oligarkkien dominoiman suhteellisen nopean talouskasvun aika tunnetaan nimellä Gilded Age.

 

 

Morganit ja Rockefellerit

Kuuluisimmat ja mahtavimmat sisällissodan jälkeen syntyneistä olikarkkidynastioista olivat Morganien pankkiiridynastia ja Rockefellerien öljydynastia. Morganit johtivat Amerikan valkoista wasp-yläluokkaa ja olivat liitossa sekä Britannian aristokraattisen wasp-yläluokan kanssa että osittain myös Rothschildien kanssa. Niinpä sitten Morganien pankin oli Englannin/Cityn keskuspankin tuella helppo laajentaa omaa pankkitoimintaansa. Tosin pian Morganeista tuli Amerikassa niin mahtavia, etteivät he enää halunneet ottaa vastaan käskyjä. Ei varsinkaan Rothschildeiltä. 1800-luvulla amerikkalaiset waspit olivat nimittäin hyvin ylpeitä ja pitivät juutalaispankkiireita vain hallitsevan eliitin juniorijäseninä, joiden pitäisi tietää paikkansa. Kostoksi Rothschildit alkoivat vastapainoksi tukemaan Morganien kilpailijoita, nousukassuku Rockefellereitä.

 

Rockefellerit olivat sekä etniseltä että taloudelliselta taustaltaan hyvin hämäräperäinen saksalais-amerikkalainen suku, joka kuitenkin omasi hyvät suhteet republikaanipuolueeseen ja näin onnistui tulemaan rikkaaksi öljybusineksessä. Miljoonillaan he nousivat johtamaan Amerikan valkoista keskiluokkaa, joka oli ryhmittynyt republikaanipuolueen ympärille. Pian Rockefellerit kuitenkin tajusivat, että USA:n liittovaltiota ja talouselämää pitkälle johtavat eliittiwaspit saattaisivat tuhota heidät, kuten niin monet muut waspeja liikaa uhanneet nousukassuvut. Rockefellerit alkoivat etsiä liittolaisikseen joitain hienoja wasp-sukuja. Tämä ei ollut kovin vaikeaa. Jos tarjoaa tarpeeksi rahaa, niin löytyy waspeistakin loikkareita. Niinpä Rockefellerit tekivät kolme suurta liittoa:

 

1. Poliittinen liitto

John D. Rockefellerin ainoa poika John D. Jr. meni naimisiin republikaanipuolueen johtohenkilön, senaattori Nelson W. Aldrichin tyttären, Abby Aldrichin kanssa. Näin Rockefellerit saivat puolelleen hyvin mahtavan poliitikon, joka pyrki suojelemaan heitä antitrusti-laeilta eli monopolien vastaiselta lainsäädännöltä.

 

Kuvassa linkki Wikipediaan

 

 

 

2. Taloudellinen liitto

John D. Rockefellerin veljen ja yhtiökumppanin, William Rockefellerin kaksi poikaa, William G. Rockefeller ja Percy A. Rockefeller menivät naimisiin Amerikan suurimman pankin, National Cityn johtajan, James J. Stillmanin tyttärien kanssa. Näin Rockefellerit saivat puolelleen myös suuren pankkidynastian, joka rahoitti heidän liiketoimiaan.

 

3. Fronttien luominen

Rockefellerien liitto huippupoliitikon ja huippupankkiirin kanssa oli hyvin läpinäkyvää valtapeliä, josta heitä kovasti kritisoitiin. Niinpä John D. Rockefellerin nuorempi veli Frank Rockefeller toimi ovelammin ostamalla 1800-luvun lopulla Buckeye Steel Castings -yrityksen, jota johtamaan kutsui wasp-sukujuuria omaavan Samuel Bushin. Buckeye -yritys sitten toimi aktiivisessa yhteistyössä wasp-sukujuuret omaavan Edward H. Harrimanin rautatie-imperiumin kanssa. Bushia ja Harrimania sitten auttoi vielä kontakteillaan ja rahoillaan suuri demokraattipuolueen vaikuttaja, katolinen pankkiiri George Herbert Walker.

 

Yhteistyö sujui niin hyvin, että Bush, Harriman ja Walker järjestivät poikansa samoihin kouluihin ja varsinkin Ivy League huippuyliopistoon Yaleen ja siellä elitistiseen salaseuraan Skull & Bones -salaseuraan. Lisäksi Samuel Bush naitti poikansa Prescott Bushin George Walkerin tyttären kanssa.

 

Samuel Bush oli hienosta wasp-suvusta, joten hän olisi hyvin voinut liittoutua mieluummin Morganien kanssa. Samuel sai kuitenkin paremman tarjouksen sekarotuisilta Rockefellereiltä ja katolisilta Walkereilta. Bushit ovat tässä mielessä olleet yli 100 vuotta moderneja eli valmiina liittoutumaan kenen kanssa tahansa, kunhan se vain lisää heidän valtaansa. Näin he myös yhdessä Rockefellerien kanssa pyrkivät laajentamaan republikaanipuolueen kannatusta valkoisesta keskiluokasta etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen suuntaan. Busheilla oli siis hyvin samanlainen strategia kuin juutalaisilla, jotka myös pyrkivät aina muodostamaan laajoja koalitioita.

 

Samuel Bushin, George Walkerin ja Edward Harrimanin jälkeläiset tulisivat seuraavat sata vuotta toimimaan Rockefellerien edunvalvojina toisaalta taloudessa johtamalla Brown Brothers Harriman -pankkiiriliikettä ja toisaalta politiikassa, kun Bushit pyrkivät dominoivat republikaanipuoluetta ja Harrimanit sekä Walkerit demokraattipuoluetta. Kuuluisimmiksi tulivat senaattoriksi noussut Prescott Bush, tämän presidentiksi noussut poika George Herbert Walker Bush ja myös presidentiksi noussut pojanpoika George Walker Bush. Jälkimmäisten etunimet tulivat tietysti liittolaissuku Walkereilta.

 

 

 

Rockefellerien fronttisuvut

 

 

 

Sekä Morganeilla että Rockefellereillä oli yhteyksiä Rothschildeihin, mutta molemmat tulivat niin rikkaiksi suvuiksi, etteivät suostuneet ottamaan käskyjä vastaan. Niinpä he eivät suostuneet luomaan sen enempää tuloveroa kuin monopolistista keskuspankkiakaan varsinkin, kun pelkäsivät Rothschildien ottavan sen kuitenkin haltuunsa suhteillaan.

 

Sosiaaliliberalismi

Rothschildien oli edettävä hitaasti luomalla Amerikkaan juutalaisia frontteja, kuten Kuhn Loeb -pankkiirisuvun johtaja Jacob Schiff. Lopulta Schiff tuli niin mahtavaksi, että pystyi tasaväkisesti kilpailemaan Morganien ja Rockefellerien kanssa Amerikassa. Kaikki kolme dynastiaa olivat kuitenkin yksimielisiä siitä, että kartelleja tarvitaan jokaisella talouden alalla. Niinpä kolme dynastiaa myös rahoitti ”progressiivisia”/sosiaaliliberaalelja yliopistoja ja tutkijoita, jotka vaativat lisää valtion säätelyä. Nämä samat tutkijat eivät kuitenkaan olleen yhtään kiinnostuneet säätelykaappauksesta eli miten pankkiiridynastiat pystyvät kaappaamaan valtion virastot puolelleen.

 

Kolme dynastiaa oli yksimielisiä sosiaaliliberalismista ja kartelleista, mutta he olivat kuitenkin erimielisiä siitä kuka näitä kartelleja johtaa. Tarvittiin jälleen diilejä. Näin koko USA:n talous vähitellen jaettiin niin, että Rockefellerit saivat dominoida öljy- ja kemianteollisuutta, Morganit muuta raskasta teollisuutta ja Rothschildien fronttisuvut mediaa ja vähittäiskauppaa. Lisäksi näillä jokaisella dynastisella oligarkkisuvulla oli oma pankki- ja rautatieimperiuminsa, jotka välillä kilpailivat hyvinkin häikäilemättömästi keskenään.

 

Kuuban sota

Morganien ja Britannian kuningashuoneen johtamien waspien valta oli kuitenkin edelleen suurin. Niinpä he jatkoivat maailmanvalloitusta tehden myös USA:sta imperialistisen. Ensin Morganit ja Rockefellerit saivat USA:n käynnistämään 1898 Espanja-Yhdysvaltojen sodan pyrkien kaappaamaan Kuuban itselleen Espanjalta. Rothschildit antoivat taustatukea puukottamalla vanhoja liittolaisiaan eli Espanjaa selkään kieltäytymällä enää lainaamasta sille rahaa. Dynastioiden tukiessa sotaa anti-imperialistista rauhanliikettä alkoi tukemaan miljonääri Andrew Carnegie.

 

Lopulta Espanja hävisi sodan ja joutui luovuttamaan USA:lle Kuuban lisäksi myös Puerto Ricon, Guamin ja Filippiinit. Tämän jälkeen Kuuba ja Filippiinit jaettiin Morganien, Rockefellerien ja Rothschildien kesken niin, että käytännössä niistä tuli näiden dynastioiden siirtomaa.

 

Toinen buurisota

Samanlainen kuvio toistettiin heti Etelä-Afrikassa, jossa waspit 1899-1902 Cecil Rhodesin johdolla antoivat Rothschildien kanssa opetuksen itsenäismielisille Etelä-Afrikan buureille. Koko Britannian imperiumin voima käytettiin sitkeiden buurien tuhoamiseen ja keksitysleireille laittamiseen. Lopulta buurit luovuttivat, jonka jälkeen waspit ja Rothschildit nappasivat heidän timantti- ja kultakenttänsä. Pian nämä kerättiin yhteen Morganien sekä Rothschildien fronttien Oppenheimerien perustamaan Anglo-American yritykseen, joka yhä edelleen omistaa myös De Beers -timanttiyrityksen.

 

Kartellien vastainen sota

Rockefellerit eivät taaskaan saaneet mitään. Päinvastoin. Rockefellerit olivat hätää kärsimässä Amerikan rautatiesodassa, kun waspit yrittivät tuhota Rockefellerien ja heidän liittolaistensa Harrimanien rautatie-imperiumin. Rothschildit auttoivat Harrimaneja, jotta waspit eivät tulisi liian mahtaviksi. Samalla Rothschildit kuitenkin odottivat Rockefellereiltä vastapalvelusta eli palaa maailman öljymarkkinoista. Tähän itsepäiset Rockefellerit eivät kuitenkaan suostuneet. Niinpä sitten öljysodassa sekä waspit että Rothschildit yhdessä yrittivät tuhota Rockefellerien öljymonopolin tukien tukemalla mm. Mellonien Gulf Oilia Amerikassa ja Shelliä maailmanmarkkinoilla.

 

Tämäkään ei kuitenkaan riittänyt, vaan lisäksi waspit päättivät lopullisesti tuhota Rockefellerit lainsäädännön kautta. Morganien frontti, presidentti Theodore Roosevelt järjestikin sodan kartelleja vastaan. Tosin se kohdistui vain Rockefellereiden kartelleja vastaan. Morganin ja yleensäkin waspien kartellit jätettiin rauhaan, koska ne olivat maltillisia ja markkinoita tasapainoittavia. Moni aikalainen kuitenkin näki tämän kuvion läpi.

 

Kuvassa linkki lähteeseen

 

 

Rockefellereitä ei ollut kuitenkaan helppo tuhota. He alkoivat tukea Morganeita vihaavia poliitikoita, jotka myös selittivät haluavansa tuhota kartellit. Lopulta Rockefellerit saivat presidentiksi Taftin, joka sitten hyökkäsi Morganien kartellien kimppuun samalla, kun jätti Rockefellerien kartellit rauhaan. Morganit pelästyivät tästä niin paljon, että tehtiin diili. Morganit ja Rockefellerit saisivat molemmat pitää kartellinsa.

 

Molemmat dynastiat kuitenkin jatkoivat kartellien vastaista retoriikkaansa. Lisäksi Rockefellerit antoivat pilkkoa Standard Oilin useisiin yrityksiin, mutta säilyttivät näissä silti hallintavallan. Palasien yhteenlaskettu pörssiarvo oli paljon suurempi, joten Rockefellerit tulivat entistä rikkaammiksi. Samaan aikaan tavallinen kadunpulliainen oli tyytyväinen, että kartellit on vihdoin pistetty valtion toimesta kuriin.

 

Venäjän-Japanin sota

Kartellien ja sosiaaliliberalismin lisäksi kolme dynastiaa olivat samaa mieltä myös yhdessä toisessa asiassa: Venäjä on tuhottava. Waspien ja Britannian waspien mielestä Venäjästä oli tullut liian mahtava varsinkin, kun se uhkasi laajentua Britannian hallitseman Intian rajoille asti. Rothschildit olivat ehdottomasti samaa mieltä korostaen vielä Venäjää hallitsevien Romanovien olevan antisemiittejä. Rockefellerit puolestaan vihasivat Venäjää, koska siitä oli mm. Bakun öljyn avulla tulossa Rockefellerien kilpailija maailmanmarkkinoilla.

 

Niinpä sitten sekä Amerikka että Britannia rahoittivat ja tukivat Japania sen hyökätessä Venäjän kimppuun 1904. Samaan aikaan tuettiin myös kaikkia tsaarin vastaisia vallankumouksellisia voimia liberaaleista bolsevhikkeihin. Lähellä myös oli, että Saksa olisi hyökännyt Venäjän kimppuun. Liitto Ranskan kanssa kuitenkin pelasti Venäjän, joskin tsaari joutui myöntymään sekä aluemenetyksiin että oman valtansa rajoituksiin uudella kansanedustuslaitos Duumalla.

 

FED

Toisessakin asiassa dynastiat olivat samaa mieltä: Pankkikartelli oli tulossa yhä epävakaammaksi. Niinpä 1900-luvun alussa Rothschildit ja Schiffit ehdottivat vuosituhannen diiliä sekä republikaanisille Rockefellereille että Morganien ja Britannian kuninkaiden johtamille eliittiwaspeille: Luotaisiin USA:n keskuspankki, jossa valta olisi jaettu valtaeliitin kolmen ryhmän välillä:

 

1. Rothschildien johtama juutalainen eliitti

2. Amerikan Morganien ja Britannian kuninkaiden johtama wasp-eliitti

3. Rockefellerien johtama amerikkalainen republikaaninen koalitio

 

 

Diili onnistui ja FED luotiin 1913. Hyvin pian Morganien johtamat waspit kuitenkin puukottivat sekä Rothschildejä että Rockefellereita selkään dominoimalla FED:in johtoa omilla miehillään. Varsinkin juutalaisista oli selvästi tullut se kolmas pyörä eli pelkkä valtaeliitin juniorijäsen.

 

Juutalaisten pasmat olivat nyt ihan sekaisin ja tilanne vain pahentuisi ensimmäisen maailmansodan aikana.

 

 

JATKUU osassa Ensimmäinen maailmansota

 

 

 

Jaa artikkeli
Share on VK
VK
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook

12 thoughts on “Kuka hallitsee maailmaa? Valtaeliitin historia tiivistettynä. Maxinarratiivin osa III: Rockefellerit

  1. Imperialistiset amerikkalaiset ja britit eivät ole koskaan osanneet yhtään mitään, muuta kuin varastaa, huijata, ryöstää ja kopioida. Yksin he ovat aina olleet täysin kyvyttömiä loisia ja syöpäläisiä. Loisisäntien loppuminen tuleekin romauttamaan heidän elintasonsa, sillä nämä ovat aina tarvinneet loisisäntää josta loisia ja joka elättää heitä. Kaikki mitä he ovat koskaan tehneet on ollut muiden tekemää ja muiden työtä.

  2. https://idiotiantyranniasta.wordpress.com/2017/10/29/estonia/

    Minulle Estonian uppoaminen on ollut aihe, joka ei ole kiinnostanut juurikaan. Olen arvellut aihetta salaliittokauppiaiden turhaksi tarinaksi, jota on spekuloitu sivujen täytteenä. Kovastihan yhteiskunta on tähän suuntaan ajattelua ohjannut, joten asia on ollut oikeastaan avoin. Kuten monen muunkin kohdalla on asioiden laita, myös minulla on ollut vaikea uskoa upotukseen sen vuoksi, että en ole keksinyt syytä siihen. Aseiden salakuljetus ei tunnu puolestaan liittyvän upottamiseen mitenkään ensi tuntumalta eikä myöhemminkään. En ole siten jaksanut hirveästi paneutua eri kirjoituksiin ja silloin kun olen, eivät kirjoittajat ole osanneet esittää asioita uskottavasti. Lähteet ovat jääneet arvailujen varaan ja esitetyt motiivit ovat tuntuneet naurettavilta. Samoin spekulaatiot syyllisestä (KGB, Venäjä ym.) Kaikki on johtanut siihen, että en ole viitsinyt ostaa kirjoja aiheesta.

    Ole Dammegårdilla on puutteensa, mutta Palmen murhan osalta hän on osannut etsiä myös oikeita fakytoja ja selityksiä ja esittänyt ne kirjassaan Coup d’etat in Slow Motion hienosti. Kirjassa on myös valaiseva esitys Estonian uppoamisesta. Tai siis upottamisestahan melkoisen selvästi on kysymys. Faktat on esitetty kunnolla ja asiat kerrottu viimein perinpohjaisesti. Salailu ja valehtelu sekä kummallisuudet savuavan aseen lisäksi ovat riittävä todiste. Miksi meidän täytyisi tietää edes motiivi? Se voi jäädä tuntemattomaksi. Hyviä arvauksiakin on kirjassa esitetty. Ainakin johtopäätös: Kyseessä oli kylmäverinen massamurha. Se riittää.

    Jos haluaa miettiä motiivia, niin globaali eliittihän voi tehdä tällaista ihan silkan murhaamisen vuoksi. Kyseessä voi siis olla vain rituaalimurha ja ihmiskunnan vastainen viha. Tämä on kai ainakin yksi motiiveista. Dammegård esittää myös mahdollisuuden, että olisi salamurhattu suuri joukko ihmisiä. Yksi mahdollisuus on 70 tukoholmalaista poliisia, joista vain neljä selvisi. Ehkä he tiesivät liikaa Palmen murhasta? He olivat juuri saaneet erikoiskoulutuksen. Tietämättömät luulevat, että eliitit eivät murhaisi sivullisia ja siksi esim. jumbojettejä ei pudoteltaisi sen vuoksi, että murhattaisiin jokin yksittäinen ihminen. Kuitenkin, kuten Dammegård toteaa, liikennelentokoneen pudottaminen on juuri kätevä tapa murhauttaa jokin henkilö, sillä eliminoinnilla spekuloijilla voi olla vaikeuksia selvittää, kuka koneessa olijoista olisi mahdollisen salamurhan uhri. Toisaalta juuri ryhmä ihmisiä saadaan kätevästi pois päiviltä ilman epäilyttäviä itsemurhaepidemioita. Näin esim. sattui juuri jonkin sopimuksen vuoksi erikoiskoulutusta saaneita egyptiläisupseereita USA:sta kotiin kuljettanut kone tuhoutumaan ”onnettomuudessa”. Jos esim. nämä ruotsalaiset poliisit olisi haluttu raivata tieltä ilman, että epäilyitä olisi herännyt, oli laivan upottaminen optimaalinen keino. Olettaen tietenkin, että mukana oli varmistamassa henkilöitä, jotka estivät miehiä pelastautumasta. Tällaisia varmistajia oli Titanicin miehistössä, sillä eräiden tunnettujen henkilöiden pelastautuminen estettiin silminnäkijöiden mukaan. Ehkäpä eliminoitavalle laivalle on junailtu myös radioaktiivista tms. materiaalia, joka on saatu näin upotettua ”Kankkulan kaivoon”. Aseiden salakuljettamisesta puheen ollen muistamme teorian Mossadin kahden kanavan taistelusta. Oli tämä totta tai ei, niin jotain sabotaashia esim. Pia Vestan aselastien narauttamisessa on saattanut hyvin olla. Monet uskovat todeksi esityksen, jonka mukaan monet poliitikkojen murhat johtuivat juuri tällaisen sabotaashin jäliseurauksista 80-luvulla. Henkilöt, joiden oli kerrottu tietävän koko salakuljetuksen (ja olleen siis täydellisesti ostettuja), eivät tienneetkään mitään ja heidät oli murhattava, ennen kuin he olisivat kertoneet tietonsa. Esim. Palme oli myös juuri pysäytttänyt kaksi suurta aselähetystä Ruotsista, koska ne olisivat menneet sota-alueille. Tämä oli paha isku Oliver Northin ja kumppanien kuvioille. Olisiko jonkun kilpailijan tai vihamiehen asekuljetus tuhottu upottamalla kuljetusalus? Tai aselähetys taholle, josta Usrael ei pitänyt?

  3. Fed:n perustaminen edellyttivaltiota eli poliittisia päättäjiä.

    ”Wall Streetin Morgan- ja Rockefeller-pankkiirit haaveilivat keskuspankista, joka voisi toimittaa rahaa tarvittaessa ”viimeisenä lainanantajana”.

    Jos pankkien varanto pystyttäisiin ylläpitämään keskuspankissa ja luomaan yhteinen varantoprosentti, mikään yksittäinen pankki ei voisi laajentaa luottoa enemmän kuin kilpailijansa…”

    ”Pankkiirit, jotka matkustivat tuhat mailia tapaamaan Jekyll Islandia marraskuussa 1910, ymmärsivät, että he tarvitsivat kartellin toteuttaakseen unelmansa. 

    Ja he tarvitsivat valtion väkivallan uhkaa, jotta kartelli toimisi.

    Niinpä heidän salaiseen tapaamiseensa kuului kaksi poliitikkoa, jotka toimivat pankkiirien puolestapuhujina Washingtonissa. 

    Johtopäätös:Ei kannata pönkittää ja ylläpitää poliitikkoja äänestämällä tai muuten. Kannattaa uskoa ja luottaa itseensä ja huolehtia perheestään ja läheisistään.

  4. Todellisuudessa kyvyttömät amerikkalaiset ja kyvyttömät britit, sekä yksi ryhmä pelkäävät kilpailua, koska he eivät yksin osaa yhtään mitään ja mitään omaperäistä, jonka takia he pyrkivät muodostamaan kartelleja ja monopoleja, jotta eivät joutuisi kilpailemaan ja tuhoutuisi parempia vastaan. Nämä kolme ovat täysin samanlaisia, jonka takia onkin luonnollista, että heidän lähin liittolainen on mikä on. Jo 600-800-lukujen jälkeen he möivät valkoisia orjiksi Kiovan orjamarkkinoille ja liittoutuivat yhden ryhmän kanssa, joka hallitsi Kiovan orjamarkkinoita, kunnes venäläiset vapauttivat Kiovan valkoiset orjat. Varsinkin tämän jälkeen kyvytön brittiläinen/amerikkalainen saasta, sekä yksi ryhmä ovat olleet venäläisten vihollisia ja ovat vihanneet heitä.

    Tämän jälkeen brittiläinen ja amerikkalainen saasta aloitti huumekaupan ensin pumppaamalla Kiinan täyteen oopiumia ja tekemällä kiinalaisista narkkareita, jotka jälkeen he laajensivat huumekaupan maailmanlaajuiseksi ja ovat oikeasti täysin avoimen ylpeitä myös massamurhista, terrorista ja huumekaupasta. Amerikkalainen ja brittiläinen saasta myy heroiinia ja oopiumia vaikka pikkulapsille ja myyvät isoäitinsä rahasta. He ovat aina olleet täysin moraalittomia satanisteja, paljon pahempia mitä venäläisetkään ovat koskaan olleet.

  5. Kiitokset Marco de Wit, Olet tehny arvokasta työtä mm:ssa selvittämällä tuota ”eliitti-gangsterismin” sikiämistä ja sen globaalia dominointia, -Räikeänä esimerkkinä Venäjän vallankumous ja Romanovien murhat ! -Ei ole helppo tehtävä saattaa kyseistä asiaa käsittelevää aineistoa helposti luettavaan / ymmärrettävään / uskottavaan muotoon. Olet kaikessa toimessasi osoittanu poikkeuksellista ja esimerkillistä rohkeutta tietoa ja tarmokkuutta. -Kuulut eturivin oikeisiin suomalaisiin !

  6. Kyse ei ole mistään pelkistä Rockefellereistä ja Morganeista, vaan kaikki imperialistiset amerikkalaiset ja kaikki britit ovat täysin sairaita, rikollisia, sadistisia ja kuvottavia varkaita, ryöstäjiä, huumekauppiaita, orjakauppiaita ja lasten raiskaajia. Kukaan ei edes kiistä sitä, että amerikkalaisia ei varastelu, huumekauppa ja orjakauppa, terrori ja massamurhat hävetä pätkän vertaa, vaan he ovat avoimen ylpeitä niistä. He ovat orja -ja huumekauppiaiden täysin sairaita, laiskoja, rikollisia, sadistisia ja täysin moraalittomia jälkeläisiä, jotka myyvät vaikka pikkulasta, jos saavat siitä rahaa. He ovat paljon sairaampia mitä venäläiset ovat koskaan olleet.

Leave a comment.

Your email address will not be published. Required fields are marked*