17 thoughts on “Päivän kuva: Symboli

    1. Ei kun perustavat uuden bulvaanikevytvaltion Lappiin. Rikkaat ulkomaiset turistit lomakeskuksissa ja poronhoitajat muualla. Suomen lantalaisills ei olisi mitään asiaa. Sitä olisi tarkoittanut uusi saamelaislaki. Kyllä maat olisi annettu ilmaiseksi suurhuijareille. Suurkapitalistiset kommaripuolueet sdp, rkp, vihreät ja vasemmistoliitto sitä kannattivat.

    1. Se on feinistisen vastarintaliikkeen symboli: Miehet kuohitaan ja hartiahieromasauvalla pärjätään. Mutta hetkinen… Kuinkas ne sitten tulee tiineiksi? No, ehkä on parempi etteivät.

  1. Dystooppiset tarinat heijastavat aikaa jolloin ne kirjoitettiin ja asioita joita sinä aikana pelättiin.

    Teknologia ihmisen yläpuolella on toistuva teema dystooppisessa kirjallisuudessa.

    1800-luvulla maailma ihmetteli uutta tekniikkaa ja sen mahdollisuuksia.

    Silloin kirjoitettiin monia dystooppisia tarinoita siitä kuinka koneet lopulta johtavat ihmiskunnan tuhoon.

    Jatkuvasti uuden teknologisen kehityksen myötä ihmiset pelkäsivät menettävänsä tieteen hallinnan.

    Julkaisussa E.M. Forsterin Kone pysähtyy vuodelta 1909 kuvaa maailmaa jossa kaikki erot ovat hämärtyneet.

    Ihmiset asuvat maan alla eivätkä näe enää mitään järkeä tavata fyysisesti toisiaan.

    Koko maailmaa hallitsee kone joka huolehtii ihmisten kaikista tarpeista. Kun kone hajoaa niin ihmiset ovat täysin avuttomia.

    Novelli ei kuitenkaan pääty täysin epätoivoon, sillä kuolemansa hetkellä saadaan takaisin jotakin inhimillisyydestä.

    1900-luvun alkupuoliskolla suuri kauhu oli totalitaarinen valvonta yhteiskunta ja yksilön merkityksettömyys.

    Ensimmäisenä näitä teemoja käsitteli Jevgenij Zamjatin romaanissaan jo vuonna 1924.
    Ehkä menestynein niistä on kuitenkin George Orwell 1984.

    Muita yleisiä teemoja ovat ympäristön tuhoutuminen, liiallinen kulutusyhteiskunta ja ylikansoitus.

    Nämä teemat ovat tuttuja jo nyt vuonna 2023. Entä miten asiat ovat vuonna 2030 ja 2050?

    1. Olivat täysin jo silloin selvillä mitä seuraavaksi teknologian vallankaappauksesta. Toisaalta onhan tekoälystä paljon apua. Kysykää siltä kannattaako Suomen mennä Naton jäseneksi.

Leave a comment.

Your email address will not be published. Required fields are marked*