Marco de Wit 4 maaliskuun, 2023
Jaa artikkeli
Share on VK
VK
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook

 

Monet sotahistorioitsijat katsovat, ettei sotapäällikköjä voi kunnolla vertailla, koska olosuhteet ovat aina niin erilaiset varsinkin eri aikakausina.

 

Roskaa. Neron nimittäin aina tunnistaa, koska he ovat niin selvästi muiden yläpuolella. Lähes kaikki sotahistorioitsijat myöntävätkin Aleksanteri Suuren, Hannibalin, Caesarin, Tsingis Kaanin ja Napoleonin suuruuden.

 

Mutta kuka oli paras? Tietysti Napoleon! Tämän voi sanoa melko suurella varmuudella monestakin syystä:

 

1. Nousi tyhjästä

Päinvastoin kuin maailmanhistorialliset kilpailijansa, niin Napoleon ei syntynyt valtaeliittiin, vaan joutui itse nousemaan sinne. Itse asiassa hän ei edes syntynyt Ranskaan, vaan mitättömään Korsikaan. Napoleon ei koskaan edes oppinut kunnolla puhumaan ranskaa!

 

 

2. Paljon tarkkaan dokumentoituja taisteluja

Napoleonin taisteluista tiedetään paljon enemmän kuin antiikin ja keskiajan taisteluista. Tästä huolimatta Napoleon näyttää taidoiltaan nerokkaimmalta.

 

 

3. Paljon aikalaiskilpailijoita

Ranskan vallankumous käynnisti neljännesvuosisataa kestäneet sodat, joiden aikana oli kymmeniä tarkkaan dokumentoituja taisteluita. Niinpä Napoleonia testattiin yhä uudestaan ja hän oli selvästi ylivoimainen kaikkia vastaan. Ainoa poikkeus olisi tietysti voinut olla Suvorov, mutta he eivät koskaan taistelleet toisiaan vastaan. Lisäksi Suvorov kuoli jo vuonna 1800.

 

Itse asiassa Suvorovin elämän ehkä suurin pettymys olikin, ettei hän päässyt taistelemaan Napoleonia vastaan, jota hän piti Aleksanteri Suuren veroisena sotapäällikkönä. Toki itseään Suvorov piti molempia vieläkin parempana.

 

Mitähän Suvorov olisi ajatellut nykyisistä ukrainalaisista, jotka ovat narttumaisesti sensuroineet hänen nimensä ja patsaansa kaikkialta Ukrainasta!?

 

 

4. Loistavia alaisia

Napoleonilla ei ollut vain loistavia kilpailijoita, vaan vieläkin loistavampia alaisia! Tämäkin todistaa Napoleonin neroutta, koska yksikään hänen nerokkaista marsalkoistaan ei kiistänyt Napoleonin ylivoimaisuutta!

 

 

Marsalkat

Mutta ketkä sitten olivat Napoleonin parhaimmat marsalkat? Tästä on väitelty jo 200 vuotta. Onneksi Laiton Lehti tietää ratkaisun.

 

Paras oli tietysti marsalkka Davout. Siis ylivoimaisesti, koska hän hallitsi kolmea tärkeintä ja vaikeinta asiaa:

 

1. Logistiikka

Ei auta vaikka olisit kuinka pätevä sotapäällikkö, jos logistiikka ei toimi. Tyhjästä on paha nyhjästä.

Tähän logistiikan aliarvioimiseen ovat muuten melkein kaikki suurimmat sotapäälliköt kompastuneet ylimielisyytensä takia. Itse asiassa oikeastaan kaikki Aleksanteri Suuresta Napoleoniin ja varsinkin Hitleriin, joka muuten eteni juuri niin pitkälle Neuvostoliittoon mitä hänen huoltopäälliköt olivat ennustaneet!

 

2. Hyökkäys

Sodassa hyökkäys on aina erittäin vaikea tehdä tehokkaasti, koska se edellyttää rohkeuden lisäksi niin monen asian yhteensovittamista. Tämän takia Laiton Lehti niin suuresti ihaileekin Wagnereiden stormtrooper-sotataitoja, jotka ovat maailmanhistoriallisestikin katsottuna mahtavat. Tosin tämä ei ole ihme, koska ehkä ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa libertaarien toive on toteutunut: Sosialismin kirouksen välttävä yksityinen markkinaehtoisesti toimiva sotayksikkö, joka toimii SS-taistelumoraalilla. Tämä on yksi syy miksi Putinkin saa todella korkeat sodankäyntipisteet strategisena nerona.

 

3. Lojaalisuus

Mitä hyötyä on taidoista, jos pettää maansa ja esimiehensä? Lisäksi epälojaali luonne tekee mahdottomaksi tehokkaan armeijan ja liittoumien luomisen.

 

4. Rehellisyys

Bonuksena vielä Davoutin rehellisyys ja suorasanaisuus. Tosin ne melkein koituivat hänelle kohtaloksi varsinkin, kun häneltä puuttui kokonaan karisma. Tylynä tyyppinä ja totuuden torvena Davout loukkasi niin monia muita marsalkkoja, etteivät nämä halunneet auttaa tätä edes taistelukentällä!

 

 

Historian yksi paradokseja on, että juuri lojaalisuutensa takia Davout ei voinut pelastaa Napoleonia. Korsikalaisena Napoleon tiesi vallan hyvin, ettei luonteeltaan ailahteleviin ranskalaisiin ollut luottamista. Niinpä hän usein pisti Davoutin varmistamaan selustan. Näin tapahtui myös Napoleonin palattua Elbalta. Napoleon olisi lähes varmasti voittanut Waterloon taistelun, jos ei olisi jättänyt Davoutia valvomaan Pariisia.

 

Toisaalta, jos Davout ei olisi valvonut Pariisia, niin mitä hyötyä olisi ollut voittaa Waterloo, jos Pariisi olisi ollut kapinassa. Jälkikäteen voi tietysti sanoa, että Napoleonin olisi kannattanut ottaa riski.

 

 

Mutta kuka oli sitten toiseksi paras Napoleonin marsalkoista? Tietysti Suchet, koska hän oli monella tavalla Davoutin kopio. Tosin vaatimattomampi ja hitaammin lämpiävä. Tämän takia Napoleon vasta loppuaikoinaan tajusi Souchetin arvon.

 

St. Helenalla vankeudessa ollessaan Napoleonilta kysyttiin kuka hänen marsalkoista oli paras. Napoleon mietti vähän aikaa ja sitten sanoi: Suchet.

 

 

Alla olevassa videossa kerrotaan miten yksi loistava sotahistorioitsija asettaa Napoleonin marsalkat paremmuusjärjestykseen.

 

 

 

Myös videon kommentit ovat loistavia:

 

The Battle Cries of the Marshals:

Davout: ”For the Emperor!”

Lannes: ”I just want to fight!” [throws chair through the window]

Soult: ”That’s right, crate those paintings up. The porcelain too. Take the silverware.”

Murat: ”Sire, look at these pants! 100% cashmere! And I bought this new cologne…”

Oudinot: ”Dammit, got shot again!”

Marmont: ”Ope, sorry. I was just talking to Tallyrand. Say, those Bourbons aren’t all that bad…”

Bernadotte: ”Pffftt. The Corsican can jump in a ditch. I can do the job as good as he can!” [and then he does as King]

Ney: ”Ohh boy! Here I go killing again!”

Suchet: ”Sorry, can’t talk. Too busy being competent.”

 

 

Jaa artikkeli
Share on VK
VK
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook

15 thoughts on “Top 10 Napoleonin marsalkkaa. Kuka oli paras?

  1. Napoleon oli 174 cm, eli siihen aikaa keskimittainen.

    Napoleonia pitää kiittää, kun jän pelasti suomalaiset Ruotsin herrojen orjuudesta. Napoleonille yäytyy saada kunnon patsas Helsinkiin Svenska Teaternin eteen. Huomiota herättävän suuri patsas tutistinähtäbyydeksi ja näyttely ja hänen suuri merkitys suomalaisen. kansallisuuteen herättämiseksi. Sama myös Åbo universitaten edustalle sekä.Maqrianhaminaan.

    1. Itse asiassa, tuohon aikaan se oli melko pitkän miehen mitta. Miksi meille kouluissa aina opetetaan että se oli lyhyt?? Historian opettajat tahallaan vääristelevät historiaa. Sama Toimitusjohtajan kanssa.

      Mutta että jo silloin vapaamuurarit olivat tiukasti valtioiden vallassa. Siitä käsimerkit maalauksissa.

      1. Napoleonin henkivartiokaartin jäsenet olivat kaikki pitkiä lähes 2m:n mittaisia(oli pääsyvaatimus kaartiin). Napoleon 168cm(ruumiinavauspöytäkirjassa mainittu pituus)näytti lyhyeltä näiden ”hongankolistajien rinnalla.

        1. Hmm… Väittäisin että 168 on väärä lukema. Itsekkin olen historian kirjoista lukenut tuon 174. Ja koska en tiedä vartijoiden pituusvaatimuksista, niin oletan että sinulla on tietoa alkuperäiskielellä ja aikansa kirjoituksista, eikä esim. nykypäivän englanninkielisistä/suomen kielisistä teoksista.

    2. On meillä sentään Senaatintorilla jo hieno Aleksanteri II:sen patsas, joka armollisesti antoi meille markan rahayksiköksi ja sitä ennen Aleksanteri I oli Porvoon valtiopäivillä luonut Suomen valtion, kun aikamme Ruotsin riisto-orjina oli vihdoin päättynyt.

  2. Jos Napoleon nimettiin näillä kriteereillä kaikkein kovimmaksi karjuksi, niin tekee mieli kysyä pysähtyikö Marcon kellot 1800/1900-lukujen taitteeseen?

    Hitlerhän pyyhkii Napoleonin meriiteillä lattiaa, jos nämä ovat aiheena!

    1. Nousi tyhjästä
    2. Paljon tarkkaan dokumentoituja taisteluja
    3. Paljon aikalaiskilpailijoita
    4. Loistavia alaisia

    Marsalkat

    1. Logistiikka
    2. Hyökkäys
    3. Lojaalisuus
    4. Rehellisyys

    1. Hyvä kysymys, mutta:

      1. Hitler oli Hindenburgin frontti

      2. Hitler ei ollut varsinainen sotapäällikkö, vaan enemmänkin strategi, jolla oli suurempi näkökulma kuin kenraaleilla. Hän esim. halusi alusta asti varmistaa öljyn ja hyökätä kaukasukselle, mutta kenraalit eivät totelleet. Toisaalta hyökkäys Neuvostoliittoon oli totaalista idiotismia, koska huoltopiäälliköt pystyivät hyvin tarkkaan sanomaan kuinka kauas päästään. Tai sitten Hitler vaan tyypilliseen tapaan pelasi riskiä toivoen Neuvostoliiton roahtavan kuin korttitalo. Todella typerää toiveajattelua varsinkin, kun Stalin oli ehtinyt patriarkalisoida Neuvostoliiton.

      Mielenkiintoista, että Hitler ja Napoleon molemmat aliarvioivat logistiikan eli tekivät saman virheen.

      3. Aikalaiskilpailijat tajusivat paremmin taloustieteen, kun taas Hitler uskoi enemmän sosialismiin ja jopa orjatalouteen! Hitlerin taloustieto oli farssin tahoa tuhoten hänet. Tai sitten hän vain luuli voivansa oikeasti valloitella maita salamasodilla. Tosin tämä olisi vieläkin typerämpää varsinkin, kun juutalaisialla oli niin suuri valta anglo-saksisessa maailmassa.

      4. Alaiset eivät olleet loistavia. Hänen kenraalejaan ei voi lahjakkuudeltaan edes verrata Napoleonin marsalkkoihin. Jopa suht nerokas Mannstein oli farssi verrattuna esim. Davoutiin. Ei Hitler turhaan kenraaleilleen huutanut. Jos olisi huutanut aiemmin ja enemmän, niin ehkä olisi jopa pelastunut. Kesti kauan ennen kuin Hitler lopetti ylöskatsomisen ja farssiaatelisten palvomisen.

      Kannattaa muistaa, että Ranksan vallankumous oikeasti puhdisti upseeriston epälojaaleista ja ylimielisen epäpätevistä aatelisista, kun taas Hitler ei sitä koskaan tehnyt. Tosin jälkikäteen viimeisinä hetkinään kirosi julmetusti, että miksei Stalin tavoin ollut puhdistanut upseeristoa. Hitlerin olisi tässä asiassa kannattanut uskoa Himmleriä.

      1. Hitlerin sotilassaavutukset ylsivät korpraalin arvoon. Napoleon kohosi kenraaliksi jo 24- vuotiaana sotataitojensa ansiosta. Eivät paini lainkaan samassa sarjassa. Yhteistä näille kahdelle on huollon pettäminen. Napoleon viipyi liian pitkään Moskovassa odottaessaan turhaan Aleksanteri I:n yhteydenottoa(vastausta kirjeeseensä). Venäjän talvi teki kummallekin tepposet, kohtalokkain seurauksin.

  3. Onkohan tää LaitonLehti joku rappareiden vitsimedia?

    Ehkä kansa ei tiennyt kuka Napoleon oli mutta kultti tiesi.
    Napoleon aloitti uransa vapaamuurarina ja vapaamuurarina hän pysyi hengessä elämänsä loppuun asti.

    ””Napoleon Bonaparte oli itse asiassa edistynyt vapaamuurari, ja hänen hallituskautensa on ollut vapaamuurariuden kukoistavin aikakausi. Terrorivallan aikana Grand Orient lopetti toimintansa. Sillä hetkellä, kun Napoleon otti vallan, looshit avattiin joka paikassa.”
    -Father Deschamps

    https://www.heritage-history.com/index.php?c=read&author=dillon&book=freemasonry&story=napoleon

    1. Kiitos. Hyvä pointti. Pari viikkoa sitten julkaistussa (ks. matut-kategoria) asiaa sivuttiin toteamalla, että Napoleon oli alussa juutalaisten frontti, joten totta kai hän myös oli juutalaisten dominoimien vapaamuurarien frontti, joskin myöhemmin alkoi rajoittamaan juutalaisten valtaa, jonka takia hänet sitten tuhottiin Rothschildien toimesta.

      1. Eiköhän homma mennyt niin että hän teki sitä mitä hänet oli värvättykin tekemään, korkealla vapaamuurareiden asteilla ei sooloilla niin sanotusti. Rothschieldit käytännössä kaappasivat koko englannin varallisuuden itselleen juurikin Napoleonin touhujen sivujuonteena.

        Homma meni näin:
        ”Kesäkuun 20. päivänä 1815 yksi heidän kuriiristaan, joka oli juuri tullut Waterloon taistelukentältä, antoi NATHAN ROTHSCHILDille tiedon Ranskan tappiosta. Nathan palasi kiireesti Lontoon pörssiin ja myi siellä kaikki omistuksensa ”Englannin konsulin” osakkeista teeskennellen siten tietämystä Englannin hävinneestä taistelusta. Huhu levisi niin, että useimmat muut osakkeenomistajat myivät omistuksensa paniikissa menettää kaikki. Muutaman tunnin kuluttua ”Englannin konsulin” arvo oli pudonnut viiteen senttiin dollarista, joten Nathan jatkoi vain koko osakkeensa tuosta naurettavasta hinnasta. Vähän myöhemmin viralliset uutiset Englannin voitosta saapuivat Lontooseen. ”Englannin konsulin” arvo nousi muutamassa sekunnissa alkuperäistä hintaa korkeammaksi ja jatkoi nousuaan myöhemmin.

        Napoleonilla oli ollut Waterloo, ja Nathan oli saanut Englannin talouden hallintaansa. Yön aikana Rothschildien jo valtava rikkaus oli moninkertaistunut yli kaksikymmentäkertaiseksi.”

        Huomioitavaa vielä että Englannin Hovi ei tästä ole ollut moksiskaan koska Rothschielditkin ovat pelkkä frontti suuressa pelissä, juuri edesmennyt Evelyn de Rothshield mm. on lyöty ritariksi kuningatar Elisabethin toimesta ” for services to banking and finance.”

        Napoleon karkotettiin St. Helenan saarelle. Mistä me tiedetään missä hän faktisesti vietti loppuelämänsä. Jännästi nämä kaikenmaalman eliitin marionetit katoavat jonnekin, on virallisia selityksiä tietysti kuten Epsteinin ”itsemurha”. Todennäköisesti ovat juoneet sateenvarjodrinksuja jossain palmujen alla loppuelämänsä. Kuten Natsisaksasta paenneet ylimmän johdon hemmot, viettivät varmasti loikoisia eläkevuosiaan mm. Etele-Amerikassa ja missä lie.

Leave a comment.

Your email address will not be published. Required fields are marked*